Zambebwein kuu

 Pääkallomies on alun perin julkaistu Weird tales lehdessä jatkokertomuksena. Pienoisromaani onkin jaoteltu useaan lyhyeen lukuun. Tarinassa on samankaltaisuuksia Sax Rohmerin Fu-Manchu kertomuksien kanssa, joissa valkoista rotua uhkaa ”keltainen vaara”. Pääkallomiehessä vaara tulee vain eri suunnasta. Tarinan pääpahiksena on Atlantiksen vedenalaisista raunioista noussut kammottava Kathulos. Kauhua tarina ei varsinaisesti herätä, vaan se on lähinnä jännityskertomus, missä on mukana myös draamaa. (Kaunis neitokainen, joka täytyy pelastaa).

Kokoelman kaksi lyhyintä tarinaa Meren kirot ja Syvyyden saalistaja sijoittuvat Faringin pieneen, merelliseen kaupunkiin. Oikein viihdyttäviä tarinoita molemmat.

Vain yksi tarina, Ihmissusi, sijoittuu Afrikan viidakon liepeille, vaikkakin Zambebwein kuussa ollaan afrikkalaisissa tunnelmissa. Tarinassa Missisippi joen suistoon on pesiytynyt Afrikasta peräisin oleva kultti palvontamenoineen, joiden rumpujen kumina kaikuu rämeikössä kuin Solomon Kane tarinoissa ikään.

Mielestäni kokoelman parhaat tarinat ovat Zambebwein kuu, Meren kirot ja Arabun talo.
Zemba hirviötä esittävä kansi on hieno ja soveltuu edustamaan kokoelman sisältöä hyvin. 

Tämän kokoelman kuusi kertomusta ovat itsenäisiä tarinoita, eikä niissä esiinny Howardin tunnetuimpia sankareita. Kaikki novellit ovat pohjimmiltaan seikkailukertomuksia, joissa on myös fantasia- ja kauhuelementtejä. Tarinoissa näkyy sekä Howardin parhaimmat että huonoimmat puolet. Monessa novellissa on samankaltaiset peruselementit (miehekäs sankari, pulassa oleva neito, yliluonnollinen pahis ja tämän vähälahjaiset kätyrit, epäinhimillinen hirviö… ), ja melkein minkä tahansa niistä voisi muuttaa Conan-tarinaksi pelkästään muuttamalla nimiä ja aikakautta. Dialogi on usein teennäistä ja tarinan juonenkäänteet selitetään lukijalle puhki. Mutta Howard on mestari laatimaan tyylipuhtaan seikkailukertomuksen, ja hänen tekstissään on voimaa ja tunnelmaa, jonka suomentajakin hyvin tavoittaa. Plussaa myös siitä, että suomentaja ei ole pelännyt käyttää nykyään pannassa olevaa neekeri-sanaa. Zambebwein kuu on virkistävä ja viihdyttävä kokoelma perinteisiä pulp-seikkailuja ajalta ennen kuin poliittinen korrektius, pasifismi ja feminismi tappoivat lajityypin.