Tuhansien zombien maa
Tuhansien zombien maa: Tarinoita elävistä kuolleista ja Suomesta. Toimittanut Juri Nummelin. Kansi: Mika Myyry. Nidottu.
Sisällys:
- Juri Nummelin: Elävien kuolleiden lyhyt historia: Verta pakkiin, päitä reppuun
- Miina Supinen: Miten se ihmisen tappaa (Usva 2/2006)
- Mike Pohjola: Limaisenvihreä viiva
- Harri Erkki: Olisi edes sinappia (Järkyttäviä tieteistarinoita N:o 1, 2006)
- Petri Salin: Elävien kuolleiden aamupäivä
- Johannes Sohlman: Lenkki
- Petri Laine: Rakkauden jälkeen
- Heikki Nevala: Muodonmuutos
- Rimma Erkko: Puhtaus on puoli ruokaa
- Jussi Katajala: Lemminkäisen kuolema
- Jesse Kartes: Liian kuumaa kuoleville (Jännityslukemisto Nro. 2, 2008)
- Tuomas Saloranta: Äidin talossa
Elävää lihaa himoavat kalmot ovat nousseet haudasta ja aloittavat Suomen valloituksen!
Ensimmäinen
suomalainen zombitarinoiden kokoelma kokoaa yhteen sellaisia
kirjoittajia kuin Miina Supinen, Mike Pohjola, Harri Erkki, Petri Salin
ja Jussi Katajala. Tiedossa on perinteistä zombimenoa, mutta myös
ärhäkkää poliittista satiiria ja epäsovinnaista irrottelua!
Juri Nummelin
Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen tietokirjailija ja toimittaja.
Kirja-arvioita
Hieno zombitarinasto, joka olisi voinut olla pidempikin. Ominaista novelleille oli tummahko huumori, joka varsin hyvin sopii näistä haudan takaisista tarinointiin. Ajanhermollakin oltiin. Petri Salinin Elävien kuolleiden aamupäivässä rajamiehet pohtivat asenteitaan pakolaisiksi saapuvia zombeja kohtaan. Tarina on herkullisella huumorilla ryyditetty. Perussuomalaisten "maahanmuuttokriittinen" siipi voisi myös tähän novelliin ihastua. Zombien voi nähdä vertautuvan pakolaisiin, joka tuo sinänsä ansiokkaalle tarinalle hiukan arveluttavan jälkimaun, vaikka "eivät ne ihmisiä olekaan". Kuitenkin tarina panee lukijansa ajattelemaan, joka on aina ansio taideluomalle. Myös Suomen käymät sodat olivat edustettuina. Kiehtova oli mukavasti vanhanaikainen Lemminkäisen kuolema Kalevala viitteineen. Jussi Katajalan tarina sijoittuu siällissodan jälkeiseen Suomeen ja siinä etsitään kansantarustosta tuttua parantavaa voidetta, joka näyttää olevan suht tehokasta. Kuitenkin tarinan ajankuva jää vaillinnaiseksi, vaikka Katajala onkin tavoitellut 1920-lukua vanhahtavia sanoja käyttämällä. Rimma Erkon novellissa tehdään tuttavuutta aloittelevan zombin vaikeuksiin, kun kuollut herää henkiin heti ruumiinavauksensa jälkeen. Puhtaus on puoli ruokaa novellissa zombi yrittää selviytyä maailmassa ja löytää oikean tavan olla oma itsensä. Ulkopuolisuuden kuvauksena mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu. Tuomas Saloranta taas johdattaa lukijan zombiutumisen välttäneiden ihmisten selviytymiseen maailmassa, joka ei enää ole entisensä. Novelli Äidin talossa näyttäisi saaneen vaikutteita Ed Woodin kulttileffasta Plan 9 from Outer Space.
Suomalaisessa kauhukirjallisuudessa elävät kuolleet eivät ole sanottavammin juhlineet, joten Juri Nummelinin toimittama "Tuhansien zombien maa" iskee tässä suhteessa sopivaan kirjalliseen rakoon. Nummelin on valikoinut mukaan kaksitoista Suomeen sijoittuvaa zombinovellia. Tasoltaan vaihtelevan kokoelman parasta antia edustavat Johannes Sohlmanin lakoninen esikoisnovelli "Lenkkipolulla" ja Jussi Katajalan ihastuttavan lovecraftilainen "Lemminkäisen kuolema", jonka taustalla loimuavat kansalaissodan liekit. Mike Pohjola ei sen sijaan onnistu kovin hyvin oivaltavan kiantolaisesti nimetyssä mutta terältään ruosteisessa "Limaisenvihreässä viivassa" - ministerin seksiskandaali on aika väsynyt yhteiskunnallisen kritiikin kohde, ja lopun "punchline" on sanalla sanoen hölmö. Vaikka novellit Suomeen sijoittuvatkin, on useassa niistä nähtävissä ulkomaisten esikuvien vaikutusta -mieleen tulevat ainakin George A. Romeron genreklassikko "Dawn of the Dead" ja Bob Clarkin surumielinen "Painajainen". Romeronkin harjoittama yhteiskuntakriittisyys näkyy novelleissa, kuvaavathan niiden aiheet mm. perheväkivaltaa ja liiallisuuksiin asti menevää poliittista korrektiutta. Novellikokoelman alusta löytyy myös Nummelinin kirjoittama esipuhe, jossa käsitellään zombeja populaarikulttuurissa.
Tuhansien zombien maa on erittäin kiva pieni kirjanen, jonka zombitarinat sijoittuvat Suomeen. Suomalaisuus on plussaa, koska on kiva huomata tarinoita lukiessa minne tapahtumat kulloinkin sijoittuvat, kuten ”Lenkkipolulla” kertomuksessa juostaan pitkin Helsingin katuja ja jossain toisessa tarinassa ollaan suomalaisessa maalaismaisemassa. Monet tarinoista ovat humoristisia, mutta vakavampiakin juttuja mahtuu joukkoon, sikäli kuin zombitarinat voivat vakavia olla. Pidin kokoelman kaikista tarinoista, tosin muutama niistä nousi ylitse muiden. Heikki Nevalan ”Muodonmuutos” oli varsin hyvin kerrottu tarina rintamalta palaavasta sotilaasta. Jussi Katajalan ”Lemminkäisen kuolemassa” kirjoitustyyli oli kivan vanhahtava ja tarina oli tavallaan dekkarimainen. Petri Salinin pakolaispoliittinen ”Elävien kuolleiden aamupäivä” oli puolestaan todella hauska.
Pois alta risut ja männynkävyt - zombiet valtaavat Suomen! Pelastukoon ken voi! Tätä olen odottanut ja kaivannut: suomalaisia kirjailijoita kirjoittamassa zombieista Suomessa, eri aikoina ja eri ilmansuunnissa. Tapahtumia ulkoavaruudessa (no joo, tämä ei tapahdu Härmässä), rintamalta palaava sotilas, vuonna 1923 jäljitettävä Kalevalasta saatu resepti... Nämä ovat hienoja kertomuksia jotka kokoavat zombiegenreä laidasta laitaan - on hienoa että uskalletaan julkaista teemakirja novelleista jotka eivät välttämättä kaikkien kirjallista makua miellytä. Mutta minuun osui ja upposi. Saisikohan seuraavaksi suomalaisen vampyyri- tai muumioantologian, arvostelijan pieni ja kaino toivomus, joka olisi yhtä komeasti toimitettu ja kirjoitettu kuin tämä. Zombiet tulevat - kiitos ja kumarrus.