Aivopeili: Autonomian ajan tieteiskirjallisuutta
Toimittaneet Jari Koponen ja Vesa Sisättö. Osa novelleista käännöksiä. Käännökset: Susanna Paarma, Ben Roimola. Nidottu.
Aivopeili johdattelee tieteiskertomusten varhaisvaiheisiin Suomessa ja käsittelee tieteiskirjallisuuden peruskäsitteitä, teemoja ja historiaa. Teos sisältää sanomalehdissä autonomian ajalla ilmestyneitä suomalaisia ja ulkomaisia tieteistarinoita. Novellit on valittu historiallisen kiinnostavuuden ja kaunokirjallisen laadun perusteella. Lukukokemusta parantaa nykyaikaistettu kieliasu, joka on toteutettu hyljeksimättä ajan patinaa.
Teoksessa lopussa on Suomessa vuosina 1803–1917 julkaistu tieteis- ja utopiakirjallisuuden bibliografia.
Vesa Sisättö
Vesa Sisättö on espoolainen toimittaja ja kirjailija. Hän on syntynyt vuonna 1969 Parkanossa. Lapsena hän on asui Tampereella ja Nurmijärven Klaukkalassa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1988. Sisättö on valmistunut maisteriksi kirjallisuudentutkimuksesta Helsingin yliopistosta vuonna 1997. Hän on työskennellyt toimittajana, kirjallisuusarvostelijana ja tietokirjailijana.
Vesa Sisättö on naimisissa ja hänellä on kolme lasta, josta nuorin nykyisestä liitosta. Sisättö harrastaa tieteis- ja fantasiakirjallisuuden harrastamista ja kaikenlaista keräilyä, erityisesti hän rakastaa keräillä asioita, joita voi löytää kirpputoreilta. Sisättö on toiminut Helsingin science fiction -seuran puheenjohtajana vuodesta 2003. Hän on ollut mukana myös Espoon science fiction- ja fantasiaseura ESC ry:n toiminnassa vuodesta 2004. Vesa Sisättö oli vuoden 2020 Finnconin fanikunniavieras.
Muita teoksia kirjailijalta Jari Koponen
Kirja-arvioita
Kirja on yhdistelmä tietokirjaa ja novellikokoelmaa. Kirjassa käsitellään suomalaista ja Suomeen kantautunutta tieteiskirjallisuutta 1700-luvulta aina vuoteen 1917 saakka. Kirja on jaoteltu kolmeen pääosioon: asiaosuuteen, kotimaisiin novelleihin ja käännösnovelleihin. Lisäksi lopussa on suomalaisen tieteiskirjallisuuden bibliografia 1803-1917. Paketti on mielenkiintoinen. Vaikka kaikki esitellyt novellit eivät nykylukijan näkövinkkelistä kovin ihmeellisiä ole, niistä saa hyvän näkemyksen tuon ajan ajatusmaailmoista, ajan poliittisista kiistoista ja tulevaisuuden uskomuksista. Monet novellit käsittelevät naisasiaa ja eri kirjoituksissa heijastuu kirjoittajan mielipide aiheesta. Useissa kertomuksissa naisten ja miesten roolit ovat kääntyneet päälaelleen – naiset hoitavat miesten tehtäviä ja ovat kiinni vallan kahvassa (ja kaiken kukkuraksi pukeutuvat housuihin!), kun taas miehet hoitavat kotia ja lapsia. Yhdessäkään novellissa ei ole osattu ennustaa sitä minkälaisia nainen ja mies todellisuudessa ovat tänä päivänä. Sen sijaa kännykästä on ollut visio (Romaani esittely Gabriel Sanden: Money, 1916). Osassa novelleista esitellään mielikuvituksellisia keksintöjä ja monesti oudosta tulevaisuudenkuvasta kertova tarina päättyy ilmaisuus tyyliin ”sehän olikin vaan unta”. Kirja on suositeltavaa lukemista kaikille, joita kiinnostaa suomalaisen ja suomennetun tieteiskirjallisuuden varhaishistoria tai kirjallisuushistoria ylipäätään. Hatunnosto tekijöille.