Torajyvät
Kansi: Saku Heinänen. Sidottu, kansipaperi.
Jos pidät Johan Theorinista, rakastut Hautalaan!
Jos jotakin on vielä sanomatta, tulkaa. Aikaa ei ole paljon.
1600-luvulla Spegelön saarelle haaksirikkoutui kaleeri, joka kuljetti noituudesta ja tuhopoltosta syytettyä Jakob Mörtiä. Hänellä oli mukanaan pussillinen jyviä.
Jenni ja Aaron vaikuttavat onnellisilta. Miehen poliittinen ura on nosteessa, nuori vaimo nauttii äitiydestä ja hieman ylivilkkaasta Miro-pojastaan. Mutta sitten saapuu kutsu Pohjanlahden ulkosaaristoon. Siellä asuu Aaronin aikuinen poika Markus, jonka elämää varjostaa kolarissa tullut aivovaurio. Kutsusta ei voi kieltäytyä, sillä se saattaa olla viimeinen tilaisuus sovitukseen. Jenni on Markuksen entinen rakastettu, ja isän skandaalimainen suhde poikansa tyttöystävään on haava, joka ei arpeudu.
Vierailu alkaa pian saada pahaenteisiä sävyjä. Tuomitsevaa suhtautumista Jenni tiesi odottaa, mutta läsnä on myös jotain muuta. Saaren peilit vääristävät katsojan kuvan. Outo kalalaji on jähmettynyt uhkaaviksi parviksi rantaveteen. Jakob Mörtistä on aika jättänyt, mutta hänen perinteensä ja lakinsa elää. Menneisyyden paino lepää yhä raskaana saaren yllä...
”Hautala taitaa hyvin psykologisen kauhun keinot ja punoo puristavaa pelkoa, joka saa kääntämään sivuja tiuhaa tahtia. – – Hautala käyttää myös viihdekielen konventioita koukuttavuuden ja vetävyyden lisävahvistajana.” – Salla Simukka, Hämeen sanomat 7.7.2011
”Torajyvät kertoo taitavasti kauhuromaanin keinoin kahden perheen sisäisistä ongelmista, puhumattomuuden ja sisarkateuden seurauksista.” – Me naiset, 24/2011
”Torajyvät on tiukasti kasassa pysyvä, monisyinen romaani. Kolmessa ajassa kulkeva, laadukas psykotrilleri käsittelee rakkautta, uskollisuutta ja pienen yhteisön suhtautumista syntiin.’’ – Anssi Lehtimäki, Pohjalainen 14.5.2011
Marko Hautala
Vaasalainen Marko Hautala (s. 1973) on työskennellyt muun muassa mielenterveyshoitajana, elokuvakääntäjänä ja valtionhallinnon viranomaisena. Nykyään hän opettaa englannin kieltä ja kirjallisuutta sekä luovaa kirjoittamista. Hautalan romaani Itsevalaisevat (2008) sai Tiiliskivi-palkinnon ja Käärinliinat (2009) Kalevi Jäntin palkinnon. Hautala oli Finncon 2022:n kunniavieras.
Kirja-arvioita
Vaikka "Torajyviä" mainostetaankin kauhuromaaniksi, oli se teoksena enemmän jännitykseen tukeutuva kuin kauhuelementeillä mässäilevä. Tämä ei tosin ole missään nimessä huono asia. Romaani imi minua puoleensa tästä huolimatta ja pidinkin lukuelämystä mukavan virkistävänä. Kyllä Hautala osaa kirjoittaa. Juoni oli mielenkiintoinen ja siinä tuntui olevan juuri sopivasti sisältöä. Yksityiskohdat olivat balanssissa kirjan alusta loppuun asti. Miellyttävä teos.
Tarina poukkoilee nykyhetken, lähimenneisyyden sekä 1600-1700 lukujen taitteen välillä. Jälkimmäisessä ajassa on tunnelma erinomaisesti kohdallaan. Torajyvät ja noituus yhdessä tuovat tarinaan oikeata historian tuntua. Tarina avautuu pikkuhiljaa edetessään paljastaen vähitellen mistä oikein on kyse. Sopivan lyhyt kirja, jonka parissa viihtyi mainiosti.