Alkuteos ilmestynyt 2001. Kirjoittajaksi merkitty Rauniolinnu Sipis. Suomentanut Jaana Kapari.
1. laitos 2001. Nidottu.
2. laitos 2017. Kansi ja kuvitus: Tomislav Tomic. Sidottu, kansipaperi.
Jos olet joskus miettinyt, mistä kultasieppi on lähtöisin, miten ryhmy syntyi tai miksi Kaljualan Kulkureilla on lihakirveen kuva kaavussaan, sinun on luettava Huispaus kautta aikojen. Tämä ainutkertainen painos on kopio Tylypahkan koulukirjaston kirjasta, jota nuoret huispaushullut tutkivat melkein joka päivä.
Tämän kirjan tuotto menee Comic Reliefille, joka käyttää rahasi ihmiselämien kohentamiseen ja pelastamiseen – jatkaa työtään, joka on jopa tärkeämpää ja hämmästyttävämpää kuin se, että Roderick Plumpton nappasi kultasiepin kolmessa ja puolessa sekunnissa vuonna 1921.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Ensinnäkin jos haluaa lukea tämän pikku opuksen lukekaa ensin kaikki harry potterit.
Pidin kuvituksesta ja siintä että kirjaa muka käyttäneet olivat sivuille kirjoitelleet.
Miinusta sai minusta se että kirjan ''tietotekstimäisyys'' tylsistytti.
Ihan hyvä
Tosi hyvä! Mahtava idea xD kaikki potterfanit, kannattaa lukea vaikkei tietenkään potter-romaaneja päihitäkään. Ihmeotukset ja niiden olinpaikat oli vähän parempi.
Tämä oli mukava pikkuopus niinkuin se toinenkin, henk koht tykkäsin enemmän ihmeotuksista, mutta tässä oli eritavalla mukavia asioita :) tykkään siitä että tarinaan panostetaan - keksimällä asioille historiaa, se on mielenkiintoista... Miten jotkut asiat ovat kehittyneet ^^
Raikas ilmesty ikävään paraikaa kuoleville Potter-faneille. Tällaisena "tietokirjana" hauska ja mielenkiintoinen, mutta ehkä juuri siksi ei päihitä pääkirjoja. Oli kuitenkin hykerryttävää luettavaa, historia-pläjäyksetkin kiinnostavia.
Aivan varsinaisten Harry Potteriden tasolle tämä ei kyllä nouse, mutta oikein viidyttävää luettavaa silti. Itse olen aina tykännyt lukea huispauksesta, joten mikäs siinä sitten. Rowlingin huumori olit tässäkin kirjassa hyvää, vieläkin hykertelen silloin tällöin joillekkin kohdille. Erityisesti faktatiedot eri huispausjoukkueista olivat viihdyttäviä.
Mielestäni "Huispaus kautta aikojen", on parempi kuin toinen Comic Reliefille tuotonsa antanut "Ihmeotukset ja niiden olinpaikat".
Vatsanpohjaa kutkutti, kun tätä luki. Oli mukavaa tutkia alussa olevaa lainauslistaa, josta Pottereita lukenut pystyy bongaamaan monta tuttua hahmon nimeä.
Muutenkin "Huispaus kautta aikojen" tuntui hiukan yhtenäisemmältä kuin "Ihmeotukset ja niiden olinpaikat". Tai ehkä minua vain kiinnostaa enemmän huispauksen opettelu kuin Hagridin vetämät taikaeläinten tunnit?
Joka tapauksessa lukukokemus oli miellyttävä, kiitokset siitä Rowlingille!
