Alkuun olin epäileväinen kirjan suhteen, kun se vaikutti Rosvoruhtinaan tyyppiseltä kirjalta, jossa juoni oli pelkkää varastelua, toki muutamalla juonenkäänteellä ja pitkäveteisellä kuvailulla höystettynä. Epäilykset osoittautuivat kuitenkin heti turhiksi, ja kirja sisälsi loppujen lopuksi valtavat määrät juonenkäänteitä sekä arvoituksia, jotka ratkesivat vasta kirjan lopussa, mutta joista löytyi vinkkejä sieltä täältä, kannesta kanteen. Teksti pysähteli paikoin, mutta se oli ennemmin hyvä kuin huono asia ja lisäsi odotuksen määrää. Kokonaisuudessaan kirja imaisi täysin mukaansa, enkä voinut muuta kuin kulkea nenä kiinni kirjassa :) Aivan loistava taidonnäyte kotimaiselta kirjailijalta!
Taikuri ja taskuvaras
- Julkaistu
- 2.3.2018 (WSOY)
Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Lukijoiden arviot
6 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Kirja vaikutti lupaavalta mahdollisten taikaelementtien ja historialliseen aikaan sijoittuvan tarinan myötä. Petyin, kun taika ei ollutkaan niin taianomaista kun olin ajatellut ja koko touhu meinasi mennä rikoksen ratkomiseksi. Viimeisten sadan sivun käänteet palauttivat kuitenkin mielenkiintoni ja huomasin ahmivani loppua. Kirjan tarina on mielestäni jotain Caravalin ja Liikkuvan linnan väliltä.
Alkoi lupaavasti, mutta juonenkäänteet olivat mielestäni aika heppoisia, ehkä jopa vähän lapsellisia. Ei ollut mua varten, mutta ehkä sopiikin paremmin aika nuorille.
Tämä arvio sisältää juonipaljastuksia · Näytä arvio
Kirja alkoi lupaavasti. Liiterissä asuva orpotyttö herätti mielikuvia Charles Dickensin maailmasta. Tarinan olisi voinut kuvitella jopa paremmin Lontoon kuin Helsingin kaduille. Lopussa jännitys nousi hienosti ja asiat saivat selityksensä, joskin jäin miettimään, täytyykö spefissäkin kaikelle olla aina "luonnollinen" selitys. Minua häiritsi lähes koko kirjan ajan, että se tuntui kuin hakevan kohderyhmäänsä. Lasten kirjaksi siinä oli melko järkyttäviäkin kohtauksia, kuten herra Mortonin mafiamainen teloitus, jota Mina todistaa, mutta nuorten kirjaksi se jäi aika kesyksi. Kiinnostus seuraavaan osaan kyllä heräsi.
Tämä arvio sisältää juonipaljastuksia · Näytä arvio
Valitsin tämän kirjan alunperin tyydyttämään Yösirkuksen jättämän janon kaikenlaisiin taikuus-taikuri tarinoihin. Aloitettuani tarinan, se oli aivan jotain muuta mitä kannen perusteella saattoi kuvitella. Odotin ehkä enemmän juonittelua ja sitä ns magiaa, vaikka aavistin, että tässä tarinassa ollaan enemmän The Prestige elokuvan hengessä kuin esim Yösirkuksen.
Olin iloinen, että nyt on vihdoin tarina jossa ollaan 1800 ajan Suomessa. Pidin kaikista esityksistä joita Tomilla ja Minalla oli yhdessä ja jopa aloin pitämään professorista. Kirjan tunnelma oli ihastuttava, kunnes koko homma lässähti ostoskeskuksen avajaisissa ja Minan hahmo muuttui lapselliseksi, Tom taas kireäksi ja Joel entistä innokkaammaksi Minan suhteen...
Pettymys oli karvas ja kitkerä kun kävi selväksi, mikä on Tomin oikea luonto ja ettei tämä ole oikeastaan mitään fantasiaa, vaan jonkinlainen tulevan maailman dystopinen varoitus sointu, hullun miehen maailmanlopun julistus. Olin aivan varma kirjaa lukiessani, että ''Jes, todella hyvä tarina, mielenkiintoista!'' kunnes loppua kohden kirja muuttui latteaksi teini imutteluksi ja eikä minulla ole oikeastaan kiinnostusta lukea enempään koneen ja ihmisen rakkaustarinaa ja mahdollista hullun miehen paasausta tuomiopäivä koneista tai edes siitä, kykeneekö kone inhimmillisiin tunteisiin ja voiko kone rakastaa.
Alku oli kerrassaan ihastuttava, kunnes muuttui täys pettymykseksi. Odotukset olivat korkealla alussa, kun salaa toivoin, että nyt olisi vihdoin oikeasti todella hyvä suomalaisen kirjoittama fantasia (tyylinen) kirja.
