Meinioseppä: Morriganin kutsumus
Alkuteos ilmestynyt 2018. Suomentanut Jaana Kapari-Jatta. Riimit suomentanut Oona Kapari. Kuvitus: Beatriz Castro. Kansi: Sami Saramäki. Sidottu.
Astu Nevermooriin – kaupunkiin, jossa mielikuvitus ja toivo heräävät eloon.
Vuoden odotetuin jatko-osa!
Morrigan Korppi ja Pihlaja Swift ovat läpäisseet vaaralliset koetukset, ja ovat nyt Nevermoorin Meineikkaan Seuran koulutettavia. Mutta Morriganin taival maagisessa Nevermoorissa, sen salaisuuksien keskellä on vasta alussa. Pian käy selväksi, että kaikkea taikuutta ei suinkaan käytetä hyvään...
Ensimmäinen Nevermoor-kirja, Morriganin koetukset kahmi maailmalla lukuisia palkintoja ja ylistystä.
Jessica Townsend
Jessica Townsend (s. 1985) on kotoisin Australian Queenslandista ja asunut pitkiä aikoja Lontoossa. Hän on työskennellyt mainostoimittajana ja lasten luontolehden toimittajana. Nevermoor: Morriganin koetukset (2017) oli hänen esikoisromaaninsa ja aloitti sarjan. Townsendin erikoisia kiinnostuksenkohteita ovat julkinen liikenne, hotellit, kuolema, joulu, oopperalaulajat, salaiset järjestöt ja jättikissat – jotka kaikki ovat löytäneet tiensä Nevermoor-sarjaan.
Kirja-arvioita
Tämä kirja oli paljon parempi kuin ensimmäinen osa! Kuvitella mitä Townsend keksii muihin kuuteen osaan kolmannesta osasta (julkaistaan kesällä) tietoa: Morrigan Korppi ja hänen ystävänsä ovat selvinneet ensimmäisestä vuodesta meineikkaan seuran koulutettavina. Ja todistaneet uskollisuutensa yksikölle 919. Nyt Morrigan tapaa uuden jännittävän haasteen: Hallita meiniota joka koettaa kuluttaa häntä. Kun outo ja pelottava sairaus on tarttunut Nevermooriin ja muuttaneet tartunnan saaneet hulluiksi. Uhrien lisääntyessä paniikki leviää. Kun kaupunki jota Morrigan niin rakastaa on pelon tilassa hänelle jää vain yksi vaihtoehto: Morriganin pitää etsiä vasta lääke sairaudelle, vaikka se asettaa hänet suureen vaaraan. Ensiksi tuosta kolmannesta kirjasta "Hollowpox" kuulostaa jännittävältä. Ja nyt takaisin meinioseppään. Tämä tarina on hauska rohkea ja täynnä itseluottamusta ja pelkoa. Morriganin näyttää taas ihanasti lukijalle miltä tuntuu olla epävarma ja miten epävarmuus ei ole heikkoutta vaan voimaa. Kirjassa on lumoavia käänteitä ja se kertoo Nevermoorista kaupunkina enemmän kuin aikaisempi kirja. Meiniosepässä myös kerrotaan ystävistä ja ystävyyden voimasta. Kirja on hyvä esimerkki siitä mitä fantasia on. Ansaitsee kyllä kaikki nuo tähdet, mutta jouduin ottamaan puolikkaan pois siitä että kirja oli aika lyhyt. Muuten kyllä olisi saanut viisi tähteä:)