Kaukaisin ranta (Maameren tarinat, #3)
Keskiarvo 3.98
3.98 tähteä
Anna arvosana
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10



Arvosanoja (233)
Kirjahyllytilastot

Kaukaisin ranta

Ursula K. Le Guin
Julkaistu: 1977 (WSOY)
Alkuperäinen nimi: The Farthest Shore

Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasiakorkea fantasia, nuoret
Osallistu keskusteluun (viestejä 13 kpl)

Alkuteos ilmestynyt 1972. Suomentanut Kristiina Rikman.

National Book Award 1972, Mythopoeic-palkintoehdokas 1973.

1. painos: WSOY, 1976. Päällyksen kuva: Seppo Lindqvist. Typografia: Kari Kotka. Sidottu, kansipaperi.
2. painos: WSOY, 1984. Päällyksen kuva: Seppo Lindqvist. Päällyksen suunnittelu: Graafinen studio Holm & Kalliomaa. Kultaiset klassikot. Nidottu.
3. painos: WSOY, 1990. Nidottu.

Varpushaukan, Roken lahjakkaan velhon, tarina jatkuu maineikkaan satutrilogian kolmannessa osassa. Huimien kohtalontäyteisten vaellusvuosiensa jälkeen Varpushaukka on palannut nuoruutensa opinahjoon, Roken velhojen kouluun. Hän on nyt arkkimaagi, koko Maameren mahtavin velho, joka tuntee hyvän ja pahan salaisuudet.

Hänen luokseen saapuu nuori Arren, Enlandin prinssi, joka tuo levottomuutta herättäviä uutisia Länsimaista. Tässä maailmankolkassa paha tekee työtään: velhot eivät enää pysty loitsimaan, laulajat unohtavat laulujen sanat ja ihmiset eivät usko enää taikuuteen. Paha tekee myyräntyötään maailman perustuksissa.

Varpushaukka lähtee kukistamaan pahaa, lähtee pisimmälle ja vaarallisimmalle matkalleen, joka vie hänet aina maailman reunalle ja sen taakse. Siellä käydään lopullinen taistelu mahtia vastaan, jota mahtavat lohikäärmeetkin kavahtavat.

Muokannut Jussi (09.06.2015)

Muita kirjoja joista saatat pitää

Brisingr (Perillinen, #3)Arokissan aika (Oman keisarien aikakirjat, #3)Mahti (Korpinkehät, #3)Odininlapsi (Korpinkehät, #1)Tulisydän

Kirja-arvioita (4)

Shjaawen avatar
Kirjoittanut ()
4.0
Tästä kirjasta voidaan sanoa, että alku ja loppu pitäisi arvoida ihan erikseen. Alusta en niinkään tykännyt, mutta loppu, oli aivan mahtava, minun mielestäni siis. Oliko se joku meren lapset luvun jälkeen olin vaan nenä kiinni kirjassa. Täytyy sanoa etten aivan sellasta loppua odottanu tulevan, mikä oli todella hyvä. Mutta ei se loppu kunnolla aukea jos ei lue sitä alkua. Ehkä se lopun koskettavuus ja käsin kosketeltavuus johtui niistä lohikäärmeistä ja tavasta vaeltaa ... (lue lisää)
LauriK avatar
Kirjoittanut ()
3.5
kaukaisin ranta on minun vähiten tykätty kirja maameren tarinoissa, mutta se on silti erittäin hyvä kirja, vaikkakin alkuuv vähän tylsä.
celeblith avatar
Kirjoittanut ()
3.5
Jossain kirjan puolivälissä alkaa taas innostua tarinasta. Voisi sanoa, kun alun haahuilusta on selvinnyt niin loppuakohden kirjaa alkaa ahmimaan. Parempi kuin kakkos osa, josta en oppinut pitämään.
Juippi avatar
Kirjoittanut ()
4.0
Lueskelin alkuperäiset Maameren tarinat taannoin uudestaan ja Maameren velho sekä Atuanin holvihaudat tekivät kertaluokkaa suuremman vaikutuksen kuin muksuna. Kaukaisin ranta taas... Noh sydäntä kyllä riipaisee, mutta romaanin ensimmäistä puoliskoa on pakko hieman parjata. Gedin ja Arrenin haahuilu ympäri eteläisiä rajavesiä on tylsää luettavaa. Onneksi Orm Embar saapuu pelastamaan tilanteen, minkä jälkeen LeGuin räjäyttääkin pankin ja Kaukaisimman rannan loppu tarjoaa ... (lue lisää)
Paikalla 23 vierailijaa
Uusin jäsen: Jeremias Räinä
Jäseniä yhteensä: 8089