Vieras tulevaisuudesta
Alkuteos ilmestynyt 1987. Suomentanut Kaisa Kallio. Kansi: Jukka Murtosaari. Sidottu, kansipaperi.
Crichtonia parhaimmillaan – hänen jännittävin ja nerokkain teoksensa sitten esikoisen “Andromeda uhkaa”
Keskellä Tyyntämerta, satojen metrien syvyydessä meren pohjalla, havaitaan valtava avaruusalus. Amerikkalainen tiedemiesryhmä rientää tutkimaan sitä. Mutta se mitä he löytävät, ylittää heidän rohkeimmatkin kuvitelmansa ja herättää pelkkiä kysymyksiä, joille ei tunnu olevan vastausta.
Jättimäinen avaruusalus ei ole kärsinyt minkäänlaisia vaurioita syöksyessään taivaalta. Ja mikä ällistyttävintä – se näyttää olevan ainakin 300 vuotta vanha.
Mistä se on oikein peräisin – toiselta tähdeltä vai toisesta ajastako? Miksi meren pohjalla ei aluksi ole lainkaan eläimiä ja sitten siellä yhtäkkiä kuhisee mitä mahdottomimpia olioita? Kuka tai mikä – lähettää yhä vihamielisempiä viestejä tutkijoiden tietokoneen näyttöruutuun? Mikä on tuo suuri, säännöllinen metallipallo, jonka he löytävät aluksesta? Ja ennen kaikkea, mikä on tuo väkevä, kauhistuttava voima, joka uhkaa heidän syvänmerenasemaansa, heidän jokaisen henkeä?
Käyttäjät lukeneet myös
Michael Crichton
Michael Crichton (1942–2008) syntyi Chicagossa Yhdysvalloissa. Hän oli koulutukseltaan antropologi ja lääkäri. Menestyskirjailija Crichtonin kirjoja on myyty yli 100 miljoonaa ja niitä on käännetty 30 kielelle. Useat niistä on nähty myös elokuvina. Hän on ainoa henkilö, jolla on Yhdysvalloissa samaan aikaan ollut nimissään myydyin kirja, katsotuin elokuva ja katsotuin tv-sarja. Crichtonin arvostetuinta tuotantoa ovat romaanit Andromeda uhkaa (1969), Aivoryöstö (1972) ja Junanryöstäjät (1975). Hänet muistetaan myös romaanista Dinosauruspuisto (1990). Crichton oli tupakoitsija ja hän kuoli 66-vuotiaana kurkkusyöpään.
Kirjallisuutta
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 2. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
Muita teoksia kirjailijalta Michael Crichton
Kirja-arviot ja kommentit
Arvostelussa Michael Crichtoninin Sphere, jonka on suomenkielinen nimi on Vieras tulevaisuudesta. En tiedä miksi siihen nimeen on päädytty. Tavallaan se jo spoilaa osan tarinasta. Muuten lisäpisteitä kannesta, joka on ihan onnistunut.
Monesti scifikirjat omaavat fantastisen alkuperäisen kannen, joka tuppaa näiden suomennosten yhteydessä häviävän kuin se kuuluisa pieru Saharaan. Luultavasti usein syynä kyllä on kansien monimutkaiset omistusoikeudet ja siinä että niistäkin joutuu maksamaan. Mutta kannellakin on väliä. Esim arthur C Clarken Lapsuuden loppu on sellainen kirja, mikä on mielestäni aivan loistava, mutta pokkariversiossa on niin luotaan työntävät kannet, että niiden perusteella kirja melkein jää lukematta.
Tapahtumat käydään 300 metrin syvyydessä Tyynenmeren pohjassa. Kirjan alkupuolisko ei ollut kummoinen, mutta parani huimasti n. puolesta välistä, kun homma alkoi käydä psykologiseksi. Tunnelma merenpohjassa sijaitsevassa tutkimusasemassa on klaustrofobinen jo lähtökohdiltaan. Sitten kun siihen lisätään tuntematon objekti, outoja ilmiöitä sekä luottamuspula miehistön jäseniin, kauhu kasvaa omiin sfääreihinsä. Jeff Vandermeerin Hävityksessä on samankaltaisuuksia tämän kirjan kanssa niin lähtökohdiltaan (tiedemies ryhmä) että tunnelmaltaan. Kirjan loppupuolisko vangitsi jännittävyydellään ja mysteerillään. Lopetus saa miettimään.