Mätä (Korpinkehät #2) - Siri Pettersen7.50

Alkuteos ilmestynyt 2014. Suomentanut Eeva-Liisa Nyqvist. Sidottu.

Kuvittele joutuvasi pakenemaan aivan oudossa maailmassa.
Ilman identiteettiä. Ilman perhettä. Ilman rahaa.
Seuranasi vain synkkä, vahvistuva tieto siitä, kuka olet.

Hirka on joutunut kuolevaan maailmaan, kamppailuun saalistajiensa ja kuolleena syntyneiden kanssa. Maailmaan, jossa hän antaisi mitä vain nähdäkseen jälleen ystävänsä Rimen. Mutta eloonjäämisestä taisteleminen ei ole mitään sen rinnalla, mitä tapahtuu, kun Hirka ymmärtää kuka hän todellisuudessa on.

Tuhannen vuoden ajan mädän lähde on tahtonut päästä vapauteen. Sen vapauden vain Hirka pystyy tarjoamaan.

Mätä on jatkoa kriitikoiden myös Suomessa ylistämälle, suursuosioon nousseelle Korpinkehät­-trilogian ensimmäiselle kirjalle, Odininlapselle. Mädässä ahneus, kostonhimo ja kuolemanpelko kietovat lukijan otteeseensa aina veret seisauttavaan loppuun asti.

Keskustelua: Siri Pettersen :: viestejä 20 kpl
Risingshadow arvostelu :: Ella Peltonen (Dyn)
Arvosana kirjalle


Julkaistu: huhtikuu 29, 2016
Kustantaja: Jalava
Tyylit: fantasiakorkea fantasia, nuoret
Avainsanat: skandinaavinen mytologia
Alkuperäinen nimi: Råta
Arvosanalla: 7.50/10
Arvosanoja: 59
Muokattu: maaliskuu 05, 2021

Korpinkehät -kirjasarja

"Korpinkehät-trilogiasta on tullut ilmiö: se on noussut fantasian yleensä sivuuttavien päivälehtien palstoille ja sarjakuvien aiheeksi ja kasvattanut laajan, innokkaan fanijoukon. Kotimaassaan Norjassa sarjan kirjat ovat niittäneet merkittäviä palkintoja."

Odininlapsi (Korpinkehät #1)8.06
Mätä (Korpinkehät #2)7.50
Mahti (Korpinkehät #3)7.80

Kirja-arvioita

9/10 |
joulukuu 29, 2016
Mätä yllätti kaikesta alun skeptisyydestäni huolimatta tai juuri sen takia todella positiivisesti: pidin tästä toisesta osasta melkein yhtä paljon kuin sarjan aloitusosastakin. Voinee olla, että olin laittanut odotukset matalalle, koska ...
8/10 |
joulukuu 02, 2016
Jälleen kerran Hirka sai juonen heräämään eloon. Rakastuin sivuhenkilöihin ja välillä tuli huudettua Rimelle, kuinka hänen olisi pitänyt toimia eri tavalla. No, ehkä Rime kuuli huutoni, sillä päätökset johtivat hänet toiminnan ...
8/10 |
toukokuu 11, 2016
Mätä onnistuu olemaan vähintään yhtä hyvä ja mielenkiintoinen kuin edeltäjänsä Odininlapsikin. Hieman lisää olisin kaivannut Yminmaan poliittisia kuvioita/juonitteluja, mutta eiköhän päätösosa kuittaa sen nälän ilmestyessään... :D