Kesälukuhaaste: Gustav Meyrink: Golem

Ketju kesälukuhaasteeseen ilmoitetulle kirjalle [b]Gustav Meyrink:[/b] [i]Golem[/i].   Tutustu ohjeisiin: [url=http://www.risingshadow.fi/forum/lukupiiri/1420-kesalukuhaaste]Linkki.[/url]

Miulle arvottiin tämä. Eiköhän tuo kirjastosta löydy suht hyvin, kunhan nyt vain saavat uuden kirjastojärjestelmän auki huomenna, että pääsee etsimään. :tongue: Aikataulusta en osaa vielä sanoa, kun pitää varmaan ensin lukea tuo itse ilmoittamani Sokeanäkö, jos siihen on kertynyt varauksia (laina-aika loppuu pian), mutta eipä näissä ole tavannut montaa päivää mennä sitten, kunhan vain asiakseen ottaa...

Tämä on minun syytäni. Valitsin Golemin, koska se on klassikko, helposti saatavilla ja yksinäni tulisin luultavasti koskaan lukeneeksi. Mulla on vielä yksi kirja työn alla ennen kuin tartun Golemiin, joten luultavasti Juhannuksen aikoihin saatan kirjoitella lukuprosessistani ja fiiliksistäni ensimmäisen kerran.

Sain eilen illalla loppuun Murakamin 1Q84:n (1&2 osat, siis), joten tänään aloitin päiväni lukemalla Golemia ruuhkametrossa. Ensimmäinen asia, mikä osui silmääni, oli yhden virkkeen kappaleet: ensimmäisellä sivulla on YKSI kappale, joka sisältää useamman kuin yhden virkkeen. Kyllä, luit oikein. Tämä on vähintäänkin ärsyttävää, kun selvästi yhteenkuuluvat lauseet on laitettu eri kappaleisiin. Muuten kieli vaikuttaisi olevan hyvää tai ainakin siedettävää - en tiedä mitä olen mieltä "rasvainen kivi" -vertauksesta, mutta menkööt.   Luen Liken pokkarijulkaisua vuodelta 2010, jossa on varsin tunnelmaan sopivia kuvia. Valitettavasti kuvat ovat hieman rakeisia ja pikselisiä - pitäisin enemmän, jos niiden tarkkuus olisi parempi. Kiva lisä silti.   Viimeinen asia, mikä jäi erityisesti mieleeni kahdesta ensimmäisestä luvusta (jotka olen tähän mennessä lukenut), on vähintäänkin puolirasistinen kuvailu. Okei, okei, kirja on sata vuotta vanha ja asioita ei ole ajateltu tuolloin samalla tavalla kuin nykyään, mutta silti juutalaisten stereotypiset kuvaukset ovat... ei niin mukavaa luettavaa.   Tarinasta on vielä vaikea sanoa mitään.

Muutama päivä takana ja olen jatkanut Golemin lukemista pääosin työmatkoilla metrossa - nyt olen sivulla 60 ja rapiat. Kirjassa on mielenkiintoinen tunnelma, joka tuo mieleeni samanaikakauden englantilaisen/goottilaisen kauhukirjallisuuden; tämä toisaalta näyttäytyy myös erikoisina tai suoraan sanottuna huonoina adjektiiveina. Vasapainonan huonoille adjektiiveille/adverbeille ovat erittäinkin toimivat allegoriat ja vertauskuvat, joita tekstissä vilisee. Pidän myös päähahmosta, koska [spoiler] hänestä ei oikein ota tolkkua; onko hän täysin sekaisin vai mitä ihmettä on tapahtumassa [/spoiler] Myös lyhyet maininnat golemista kutkuttavat mielikuvitusta.   Vaikka hyviä tekijöitä teoksella on, lukukokemus on ollut tähän mennessä varsin raskas. Pääosin tämä johtuu siitä, että luvut eivät muodosta suoraa narraatiota, vaan ovat pikemminkin erillisiä kohtauksia saman hahmon näkökulmasta kerrottuna. Vasta viidenkymmenen sivun jälkeen tulee (mielestäni) ensimmäinen suoraan edellisestä luvusta jatkava luku. Ikä siis näkyy valitettavalla tavalla tällaisissa kohdissa... tai ehkä olen vain huono lukija, mene ja tiedä. Juuri tämänkaltaisten tekijöiden takia valitsin Golemin tähän lukuhaasteeseen: tämän tyylistä kirjaa tuskin jaksaisin "omin voimineni" lukea kuin poikkeuksellisessa mielentilassa.

Luin Golemin eilen loppuun. Viikonloppuna rutistin 200 sivua, ja sivut tuntuivat totisesti toisinaan pitkiltä. Mutta olen kuitenkin tyytyväinen, että luin kirjan ja vielä näinkin nopeasti, työn ja kirjoittamiseni ohessa. Ennen kuin laitan kommenttini spoilerisulkeiden taa piiloon, sanon sen, että vaikka kirjassa oli paljon hyvää ja paljon huonoa, päälimmäinen tunne, joka minulle jäi, oli hämmennys. En oikein ottanut selvää, mitä ihmettä kaikenkaikkiaan tapahtui.   [spoiler] Ensimmäisenä ja tärkeimpänä minua ihmetyttää kirjan nimi. Miksi kirjan nimi on Golem, jos koko otusta hädin tuskin on kirjassa? Hyvä on, teoksen loppusanoissa Golemia henkiseksi puhdistukseksi, ei Frankensteinin hirviötä muistuttavaksi mielipuoleksi/tappajaksi. Silti kysymyksiä Golemin olemuksesta, taustasta ja toiminnasta jäi leijumaan enemmän kirjan lopuksi kuin aluksi. Ehkä kirjailija odotti, että kaikilla olisi alkutiedot otuksen historiasta, ja täten hän koki tarpeettomaksi kerrata sitä.   Toiseksi päähahmo itse tuntui oudolta. Mitä hän saavutti, mitä hän pyrki saavuttamaan, oliko hän itse Golem? Minulle kirjan kiinnostavinta antia olivat vankila-luvut, joissa tarinan fokus tuntui pysyvän parhaiten mukana. Silti, kun hän vapautui vankilasta ja tarina "jatkui", en ottanut selvää... no, mistään.   Tarinan ajoittainen korkealentoisuus ei helpottanut ymmärtämistä. Erikoiset teoriat, jotka mitä ilmeisimmin pohjautuvat kabbalaan ja muuhun juutalaiseen kansanperinteeseen, olivat juuri niin vaikeaselkoisia (minulle, ainakin), kuin pelätä saattaa. Hetkittäin pysyin mukana ajatuksenjuoksussa, sitten putosin ja en viitsinyt palata takaisin yrittämään uudelleen.   Viimeinen kappale muutti koko tarinan merkityksen. Mitä se tarkoitti? Kuka oli tämä tarinan oikea päähahmo, miksi "uniselitys" ("kaikki olikin vain unta/takaumaa jne.") on pakotettu mukaan, mikä oli hatun merkitys, miksi Pernath ei ollut vanhentunut... MITÄ. IHMETTÄ.   Ehkä vika on minussa, kun en ymmärrä, ehkä ajallisessa ja maantietellisessä kuilussa, joka erottaa minut/meidät kirjoittajasta ja teoksen syntyajankohdasta. Sekavaan tarinaan kun lisätään vähintäänkin sekava proosallinen tyyli, niin Golemia on vaikea kuvailla minään muuna kuin erittäin sekavana lukukokemuksena. (Kaunista - kolme kertaa sama sana yhdessä virkkeessä. Sitä se maanantai teettää.) [/spoiler]   Odotan innolla, että pääsen keskustelemaan kirjasta :smile:

Kirjoittelin tällaista Sokeanäkö-ketjussa:   [quote="pihlajapuu" post=19514]Meikäläisellä on vielä lukematta sekä tämä itse ilmoitettu että haastekirja. :huh: Oli tarkoitus lukea näitä heinäkuussa, mutta on ollut niin kiireisiä/stressaavia töiden, asuntoasioiden yms. puolesta pari edellistä kuukautta, että en oo ehtinyt lukea _mitään_.[/quote]   Perjantaina on vielä kolme tenttiä, joten voin kyllä sanoa, että elokuun aikana tätä tuskin tulee luettua (ellei nyt sitten viikonloppuna onnistuisi), mutta yritän syyskuun alussa, että saisin kirjoiteltua jotain omia kokemuksiani.