Lukupiiri: Erin Morgenstern: Yösirkus, s. 167 - 226 (4)

[b]Tämän osan käsittely alkaa maanantaina 11.11.2013.[/b]   Sivut 167 - 226. Luku "Tête à tête" viimeinen luettava.   Ohjeet lukupiiriin: [url=http://www.risingshadow.fi/forum/lukupiiri/670-lukupiirissa-21-10-alkaen-erin-morgenstern-yosirkus#1072]Linkki.[/url]

Mitä ihmettä, ovatko kaikki jo ahmaisseet tämän tarinan, eivätkä ole malttaneet pysyä aikataulutuksessa? :P En kyllä yhtään ihmettele, oli hankalaa olla lukematta eteenpäin.   Pidin tästä pätkästä todella paljon, tarina eteni huimasti ja hahmot saivat vähän enemmän syvyyttä. Pidin aivan valtavasti Celian ja Marcon keskustelusta, vaikkakin romantiikka-aspektia tuotiin aika vahvasti esille. Isobel-parka taitaa jäädä ihan kokonaan jalkoihin. Hahmoihin alkaa pikkuhiljaa kiintyä, ja aikahyppelyynkin tulee tolkkua. Celia on edelleen suosikkini, vaikkakin Bailey tuntuu myös miellyttävältä hahmolta. Mielenkiintoista nähdä mikä hänen roolinsa on varsinaisen tarinan kannalta.   Taran kuolema oli pienoinen yllätys, tuntuu että sirkuksen rakenne hiukan rakoilee. Tuskin poismeno millään tavalla vaikuttaa sirkuksen toimintaan tai muuhun, mutta se synkisti koko tarinaa melkoisesti (vaikka olihan se synkähkö jo alunperin). En valita, synkät tarinat ovat niitä parhaimpia. Ja viimeksi ihmettelemäni "In memoriam" -patsaskin taisi saada tässä selityksen.

Itse luin kirjan ahmimalla.. Kirjoitin kyllä ajatuksia ylös jokaisesta pätkästä, mutta hukkasin lappuset. Tässä jaksossa tykästyin kovasti Baileyn tarinaan.

Eivät nämä pitkät tauot oikein normaaliin lukutahtiin sovi, mutta olen onnistunut siinä nyt pysymään. Kirjoittaminen vain aina jotenkin viivästyy. :smile:   Baileyn osuus ja sirkuksessa käynti oli odotettua luettavaa. Päähenkilöt ovat itse niin kiinni sirkuksessa, että sen ihmeellisyys pääsee oikeuksiinsa vasta ulkopuolisten kuvailemana. Jostain syystä Baileyn tarinasta ei ensimmäiseltä lukukerralta jäänyt mieleeni yhtikäs mitään. Isobelin ennustukset ja ystävystyminen Poppetin ja Widgetin kanssa näyttäisi johtavan siihen, että Bailey vielä lähtee sirkuksen matkaan.   Kaksosten taikavoimista oli hauska tietää lisää. Jotenkin veikeää, että juuri ennen keskiyön tulen sytyttämistä syntynyt Widget näkee menneeseen, mikä sinänsä on mukavan erilainen taikakyky. Keskiyön jälkeen syntynyt Poppet puolestaan näkee tulevaisuuteen, mutta onneksi tarpeeksi epäselvästi, että tarinan mielenkiinto säilyy.   Tara Burgessin kuolema osoittaa sitä, etteivät kilapilijat voi pitää kaikkea hallinnassa sirkuksen ja varsinkaan ihmisten suhteen. Emelien tavoin arvelen muistopatsaan liittyneen Taraan.   Koko ajan herää enemmän kysymys siitä kuka Tsukiko on ja miten hän tietää niin paljon. Taran hautajaisissa hän sanoo: ”It will come apart. – – The cracks are beginning to show. Sooner or later it is bound to break.” Hän tuntuu tietävän sirkuksen ja kilpailun luonteesta ja näkee, miten asioita karkaa käsistä. Mitä sitten tapahtuu, kun tilanne tosiaan hajoaa?   Oli myös kiinnostavaa saada tarkempi selitys molempien voimista ja varsinkin Marcon hallitsemasta tulesta, ja siitä miten hän yrittää pitää sirkuksen ihmiset terveinä ja turvassa. Kuten Chandreshin mielen horjuminen osoittaa, hallinta tosiaan alkaa säröillä enemmänkin, vaikka vasta sirkuksen ulkopuolella.   Jotenkin kiinnyn kovasti tähän Celian ja Marcon rakkaustarinaan. Vaikka heidän tapaamistensa välillä on paljon aikaa, niin ajatuksena on viehättävä, miten he tutustuvat toistensa sirkukseen tekemien ihmeellisyyksien kautta.

Mun on pakko myöntää, että tässä kohtaa meni lukurajat sekasin ja lukasin vahingossa seuraavaan stoppiin saakka. :)

Luin tämän pätkä jo viikko sitten, mutta jostain syystä en näköjään ollutkaan tänne käynyt mitään mielipiteitä kirjoittamassa..nyt onkin sitten jo ajatukset hajallaan, että taidaan jättää isomman kommentoinnin väliin ja siirtyä seuraavan luettavan osion pariin. Lis tosin kirjoitti tuossa yllä paljolti samaa, mitä minullekin tästä pätkästä tuli mieleen.   Minua tosin jopa hieman ärsyttää Tsukikon rooli. Haluaisin kovasti tietää hänestä enemmän, mutta nyt hän on ainakin jäänyt minulle tosi etäiseksi hahmoksi.

Taitaa tosiaan käydä niin, että kun tarinan tahti kiihtyy, ei millään meinaisi malttaa lopettaa lukemista, mutta samalla ei myöskään malta enää tulla puimaan asioita tänne. :)   Minäkin luin tämän pätkän jo viikko sitten, mutten muistanut missään vaiheessa tulla siitä keskustelua aloittamaan. Eipä siitä sen kummempaa sanottavaa olekaan. Sirkuksen ajan pysähtyneisyydelle saatiin pohdintaa ihan teoksen sisältäkin.   Minulle tuo aikahyppely ei muuten missään vaiheessa teosta ole ollut mikään ongelma, sillä molemmat aikajanat (Celia & Marco vs. Bailey) etenevät kronologisesti, mutta tapahtuvat vain eri aikoina. Nyt, kun tarinat alkavat hieman yhdistyä kaksosten kautta, voi ongelmaa tullakin, kun samat henkilöt liikkuvat kahdessa ajassa. Toisaalta näillä kahdella ajalla ei enää (muistaakseni) olekaan eroa kuin nelisen vuotta.

Mä taasen en niin hirveästi tästä pätkästä nauttinut. Voi johtua toki siitäkin, että nyt mulla oli vähän pitempi tauko ja tarinaan orientoitumisessa kesti aikansa.   Muistaakseni Tara Burgessin kuolemaan vihjattiin edellisessä pätkässä, joten yllätyksenä se ei tullut. Tietenkään kuoleman olosuhteita en osannut ennustaa, saas nähdä, minkälaista juttua sen ympärille vielä kehkeytyy. Olikohan Taran bongaama haamu Prospero (kuka muukaan se olisi voinut olla)? Mistäköhän hän oikein kinasi harmaaherran kanssa?   Tsukiko on sitten se toinen mysteeri, odottelen ihan mielenkiinnolla lisää hänestäkin.   Baileyn ja kaksosten osuus oli myös kiva. Widgetin kertoma tarina puusta, vanhasta velhosta ja nuoresta naisesta toi mieleeni jonkun Merlin-tarinan, jonka yksityiskohtia en kuitenkaan enää muista.   En oikein lämmennyt Celian ja Marcon alkavalle romanseeraukselle.

[quote=Katinka]Minulle tuo aikahyppely ei muuten missään vaiheessa teosta ole ollut mikään ongelma, sillä molemmat aikajanat (Celia & Marco vs. Bailey) etenevät kronologisesti, mutta tapahtuvat vain eri aikoina. [/quote]   Se selkiintyi aika paljon, kun tosiaan tajusi, että kyseessä on vain kaksi eri aikalinjaa. Olin itse alkuun jotenkin hämmentyneesti ajatellut, että tarina hyppisi enemmänkin. Mutta varsin kiva idea tehdä tuollain. Baileyn tarina antaa mukavasti viitteitä ja vihjeitä Celian+Marcon aikajatkumossa tapahtuvista asioista kuitenkaan paljastamatta mitään liian suoraan. Se, ainakin minun mielestäni, antaa tarinalle mukavasti eri tasoja.

Ihanaa lukea teidän viestejä täällä.   Celian ja Marcon romanssi tuntui itsestäänselvältä alusta asti, vaikka Marcon ja Isabelin suhde minua hetken hämäsikin. Ja Marcon kasvot, minua hämmästytti että hän muuttaa kasvojaan seurasta riippuen niin, että Chandreshin Marco on illuusio ja se Marco jonka kanssa Celia Tete-a-teten lopussa jutteli oli kasvoiltaan eri näköinen. Aina joskus tulee kuviteltua, miltä kirjojen hahmot näyttävät, mutta tämä Marcon kasvojenvaihtuminen jotenkin sekoitti kuvitelmiani sen verran että nyt en osaa yhtään sanoa.   Eräs suosikkikohtani on tete-a-tetestä:   [i]“Do you remember all of your audiences?” Marco asks. “Not all of them,” Celia says. “But I remember the people who look at me the way you do.” “What way might that be?” “As though they cannot decide if they are afraid of me or they want to kiss me.” “I am not afraid of you,” Marco says.[/i]