Syksy

Sillä onhan nurinkurista, että meillä on täällä jo oma topiikkinsa lumelle muttei yhtään syksylle. :tongue:   Siispä! Syksy saapuu. Mitä fiiliksiä se teissä herättää? Tykkäättekö syksystä vai kauhistuttaako sade, kylmyys ja pimenevät illat? Mitkä ovat teistä varmoja syksyn merkkejä ja miten valmistaudutte sen saapumiseen? Onko teillä jotain jokasyksyisiä toimia, lähdettekö kenties valokuvausretkelle luontoon tai käperryttekö visusti viltin sisään teekuppi kädessä? Suosikki- ja inhokkiasianne tässä vuodenajassa?   Itsehän siis olen syksystä kovin sekalaista mieltä.   Toisaalta kylmyys kauhistuttaa, pimeyden lisääntymisestä en tykkää, mutta nättiä on ja oij. Lehdet. ♥ Tänään juuri näin maassa tosi paljon ja tosi kauniita punaisia ja keltaisia vaahteranlehtiä. Sadekaan ei haittaa, päinvastoin nautin siitä - ellen juuri seiso keskellä sitä hyisen tuulen puhaltaessa ilman mitään suojaa. Eli toisin sanoen nautin sen ropinasta kattoon ja katselemisesta sisältä lämpimästä käsin (kesäsateet ovat asia erikseen)... Ja kirkkaat syyspäivät taas ovat välillä aivan uskomattoman kauniita. Inhokkisyyssääni on kyllä sellainen harmaa pilvimassa, ei sada eikä paista ja kaikki valo on sellaista epämääräisen hämäränharmaata. Hyi.   Ja kylmyyttä vastaan en ole koskaan oikein osannut puolustautua, en vain ikinä opi pukeutumaan säänmukaisesti. Aina on liian kuuma tai kylmä. :huh: Ja yleensä vielä nimenomaan kylmä, jota siedän kuumuutta huonommin... Ehkä pitäisi vain ottaa villasukat jokasyksyiseksi vakiovarustukseksi tai jotain? Mutta en vain ymmärrä.   Sana on vapaa!

Itse tykkään sellaisista aurinkoisista suht lämpimistä syyspäivistä. Kylmä ja märkä on inhottavaa ja syksyhän enteilee aina talven tuloa. Syksyn hyvä puoli on kuitenkin se että saa hyvän tekosyyn jäädä sisälle, syödä suklaata ja lukea paljon :tongue:

Mun pitää oikeastaan jakaa syksy kahtia, alkusyksyyn ja loppusyksyyn. Alkusyksy on mukavaa aikaa, saa nauttia ruskasta, aurinko paistaa ja on sopivan viileää. Kylmyys ei oikeastaan kauheasti haittaa (paitsi jos on yli 25 pakkasta), pikemminkin päinvastoin. On mahtavaa kun saan kaivaa rakkaan nahkatakkini :heart: kesän jälkeen esiin, eikä sitä käyttäessä tulee enää kuuma.   Loppusyksy puolestaan on ikävän pimeä, harmaa ja sateinen. Siitä en tykkää ollenkaan ja tekisikin mieli olla sisällä kääriytyneenä peiton alle sänkyyn kunnes tulee kunnolla lunta maahan.   Syksyn tullessa tulee myös kaivettua villasukat esiin, sillä jalkani ovat aina sisälläkin jäässä. Myös teetä tulee juotua lähes joka ilta ja välillä päivälläkin jos on sopivasti aikaa.

Minä valitsen ehdottomasti mieluummin kylmän kuin kuuman. Paljon vaatteita ylle niin tarkenee, toisin kuin helteellä on kuuma vaikka olisi alasti. Kylmyyden kanssa pärjää huomattavasti paremmin. Syksy merkitsee minulle jonkinlaista helpotusta, mikä johtuu varmasti työstäni. Tämä kesä meinasi olla yhtä tuskaa olla koko päivä ulkona. Vaikka vain seisoi niin hiki valui, puhumattakaan siitä kun teki jotain. Huh huh, aivan kauhulla muistelen kun viileimmässä paikassakin oli 29 astetta, ja keskimääräinen työskentelylämpötila oli 35, ja sitä jatkui viikkotolkulla.   Onhan tietenkin kylmän ja märän yhdistelmä valillä kurja, mutta siitäkin selviää pukeutumalla oikein, tai jäämällä sisälle. :wink:

Nuorempana inhosin syksyä, sateita ja kylmyyttä, mutta jossain vaiheessa mieleni vain muuttui. Nykyisin syksy saa minussa aikaan innon lähteä ulos. En välitä sateesta ja tuulesta, kun pukeutuu hyvin, ei niistä ole haittaa. Viime syksynä otin usein kävelyilleni mukaan kameran, koska mielestäni värimaailma oli upea monin paikoin. Varsinkin eri puut joiden sävyt vaihtelivat eri keltaisista punaisiin.   En valmistaudu syksyyn mitenkään erityisemmin. Paitsi ehkä pimenevät illat saavat tarkastamaan kynttilä ja tuikkuvarastot, niitä on kiva poltella parvekkeella ja muutenkin pimeinä iltoina tunnelmaa antamaan.   Näin syksyisin toivoisin niin kovin, että asuisin omakotitalossa, jossa olisi kirjastohuone, takka ja leveä ikkunalauta. Istuisin vilttiin kääriytyneenä siinä takkahuoneen ikkunalaudalla kirjaa lukien, jotain kuumaa juomaa siemaillen ja kuuntelisin puiden rätinää takassa. Kliseistä ehkä, mutta olisi se silti pieni pala taivasta... Ehkä joskus?

[b]HourglassEyes[/b] [quote]Näin syksyisin toivoisin niin kovin, että asuisin omakotitalossa, jossa olisi kirjastohuone, takka ja leveä ikkunalauta. Istuisin vilttiin kääriytyneenä siinä takkahuoneen ikkunalaudalla kirjaa lukien, jotain kuumaa juomaa siemaillen ja kuuntelisin puiden rätinää takassa. [/quote]   No itse asun omakotitalossa ja kuuntelin exääni että tälläinen on välttämätön. Vuoden päivät ollut varmaan käyttämättömänä. Mieluummin olen ottanut sen kirjan sohvalle koiran kanssa.   Sohva, koira, takka ja kirja on mun mielest syksyllä parhainta mitä voi reenaamisen jälkeen tehdä :D

Syksy on hyvin kaunis vuodenaika, mikäs siinä. Jos saa olla sisällä, ja kuten tässäkin ketjussa jo mainittua, vaikka käpertyä johonkin lämpimään kohtaan lukemaan hyvää kirjaa. Eniten vituttavat vesisade, kylmyys ja vielä kerran se vesisade. Syksyllä on vaikea pukeutua, kun sääolot voivat muuttua pitkin päivää. Talvella sentään tietää, että on kylmä. :wink:

Syksy on tottakai hauskaa, kun tulee pimeä ja ruska. Mutta ei ole sen puolesta kyllä kivaa, että kalastus loppuu useimmissa paikoissa, koska alkaa rauhoitus. Muuten ihan jees. Se on myös plussaa, että pääsee käyttämään syksykledjuja. Ja kynttilöitä, olen kynttiläfriikki. Nuotiot myös hauskoja syksyllä, koska pimeää.

En siedä syksyä, riipiihän se mukanaan kesän valon ja lämmön. Ulkona liikkujan pitää suojautua viimaa, sadetta ja koleutta vastaan. Päivien lyheneminen syventää jalankulkuväylien epätasaisuudet kompastuttaviksi ansoiksi. (Toki häikäisevä suviaurinko luo kaksijalkaisen tasapainoa horjuttavia häiriöitä mutta eihän kesäihminen näitä syksyn tullen muista :wink: .) Vuodenajan väriloisto antaa toki aihetta väläytellä kameran salamaa tiuhaan tahtiin. Tuotoksistakin saa helposti ottajansa mielestä mestarillisia. Niitä kelpaa esitellä ns. naamaston ja muiden maailmanlaajuisverkossa väijyvien toimijoitten sivuilla. Mutta ... moni moni muu esittelee samantyyppisiä otoksia, joiden rinnalla vaatimattomin välinein (ja taidoin :blush: ) napsitut tuotokset vain närkästyttävät muita palstakuomasia. Kätkeytyykö syksyn ilo siis ajatukseen: puolen vuoden päästä alkaan taas kevät?

Rakastan syksyä heti talven jälkeen. Pimenevät illat ja kylmenevät ilmat on ehkä parasta mitä maan päällä on. On niin mukavaa kuljeskella iltaisin pimeässä kun kukaan ei näe :lol: Parhaaseen ruska-aikaan tykkään kuvailla ja samota pitkin metsiä, ainoa miinuspuoli on hirvikärpäset. Suurempia pakkasia odotellessa.. :heart:

[quote="Ageha" post=21214]Ja kirkkaat syyspäivät taas ovat välillä aivan uskomattoman kauniita. [/quote]   Periaatteessa pidän eniten sellaisista kuulaan kirkkaista, aavistuksen jo kirpeistä syyspäivistä, mutta eilen oli varsin ihana aurinkoinen ja vielä melko lämminkin päivä. :smile: Osin johtui varmaan siitä, että ollessani tietyn verran väsynyt, menen sellaiseen onnelliseen "oi, onpa täällä kaikkialla kaunista valoa ja ihania värejä" -tilaan... Mutta aurinko vaahteranlehdillä [i]on [/i]kaunista.     [quote=Strato]Loppusyksy puolestaan on ikävän pimeä, harmaa ja sateinen. Siitä en tykkää ollenkaan ja tekisikin mieli olla sisällä kääriytyneenä peiton alle sänkyyn kunnes tulee kunnolla lunta maahan.[/quote]   Minäkään en yhtään tykkää. Inhokkiasiani syksyssä on epämääräisen pimeä ja märkä loppusyksy. Täydellinen syksy loppuisi kerrasta talveen, niin että jonakin aamuna olisi (ja pysyisi!) lunta maassa. Lisäksi talviaikaan siirtyminen on aina yhtä murhaa, kun muutoinkin tulisi aikainen pimeä. :sad: Joskus lukioaikana olisi tehnyt mieli bussissa itkeä, kun illalla kotiin tullessa oli tasan yhtä pilkkosen pimeää kuin oli aamulla kouluun mennessäkin.   [i]muoks.[/i] Paitsi pimeässä pienessä vesisateessa juoksemisesta saan selittämättömiä kiksejä.   Syksyn merkkinä minulla on jo loppukesän illat, jolloin semmoinen kolea kosteus nousee sänkipellolta. Tuoksuu upealta. :heart:   Syksyisenä toimena on kämpän kesäkoristeiden vaihtaminen syksykoristeisiin. Kyllä, selkeästi oleellista. :lol: Ja ihan parasta, kun sisällä on sen verran viileää, että voi nukkua lampaantaljan kanssa, sukat minulla on kesäisinkin. Ja toki täytyy etsiä niitä säänmukaisia vaatteita... Tänä syksynä oli ongelmaa, kun miun nahkatakki oli väärässä paikassa säilössä, mutta onneksi kaapista löytyi kelvollisen lämpöinen samettitakki, tulipahan sillekin käyttöä.     [quote=HourglassEyes]Paitsi ehkä pimenevät illat saavat tarkastamaan kynttilä ja tuikkuvarastot, niitä on kiva poltella parvekkeella ja muutenkin pimeinä iltoina tunnelmaa antamaan.[/quote] Täytyisikin inventoida omat kynttiläjemmat! :smile:

Syksyhän on kieltämättä yksi kauneimmista vuodenajoista. Sadetta vaan voisi olla vähemmän :wink:

Koen syksyn hyvän depression aikana. Syksyisin tulee vetäydyttyä mielen perukoihin, usein synkkien, käsittelemättömien aiheiden ääreen. Syksy on nahanluontiprosessi; käsittelet menneen vuoden, mitä olet, mitä maailma on. Puhdistaudut, uudistut. Luonnon luoma tunnelma edistää tämän prosessin läpi käymistä. On märkää, kylmää ja pimeää, jonka jälkeen koittaa puhdas uusi maailma - talvi.

[quote=Strato] Alkusyksy on mukavaa aikaa, saa nauttia ruskasta, aurinko paistaa ja on sopivan viileää. Kylmyys ei oikeastaan kauheasti haittaa (paitsi jos on yli 25 pakkasta), pikemminkin päinvastoin. On mahtavaa kun saan kaivaa rakkaan nahkatakkini :heart: kesän jälkeen esiin, eikä sitä käyttäessä tulee enää kuuma.[/quote]   Tämä (paitsi että mun kylmyyden sietoraja tulee vastaan nopeammin, siinä -5 asteen tietämissä). :P Syksyn paras puoli on kirpeät aamut. Ihan parasta on kävellä töihin aamun "pimeässä" (keskellä kaupunkia tietenkin katuvalojen loisteessa) ja siten, että ulkona on kuivaa mutta viileätä.   Syksyn pimeys ei sinänsä häiritse elämää, jonkun verran huomaan työinnon kasvavan aina syksyisin. En tiedä johtuuko se siitä, että minulla on oikeasti enemmän energiaa vai siitä, että deadlinet tulee vastaan aika usein syksyn puolivälin tienoilla... Vesisadepäivätkään eivät aiheuta enää angstia, nyt kun asuu sellaisessa asunnossa, joka ei ota kaikkea kosteutta sisäänsä (ja joka ei siis vedä itseään homeeseen...).   Vaikka kesä on suosikkivuodenaikani, ei syksykään ole yhtään hullumpi. Pimeys ja synkkyys on hienoa. :)

Cambridgessa on Suomeen nähden siitä jännä syksy, että vaikka tuulee ja sataa jatkuvasti, ei oikeastaan ole ihan hirveän kylmä. Vain hyhmäisä ja hyytävä. :P Eli villapaita on ihan liikaa, mutta ilman kosteutta ja tuulta pitävää takkia ei kyllä pärjää. Muuten täällä on vielä aika kesäisen näköistä, lehdet ovat toistaiseksi vielä puissa eikä sillee ihmeemmin syksyfiilis.

Syksyn pimeydessä voi piiloutua katseilta. Olla varjossa, mutta silti näkyvillä. Katsella muita silmiin ja hymyillä.   Syksyn pimeydessä voi polttaa kynttilöitä. Katsella varjoja seinällä, ja hengittää tuulen tahtiin.   Talven tullessa on liian myöhäistä.

Kesä oli pitkä ja hyvä. Nyt on syksy ja sekin kelpaa syyssyntyiselle! Syksyisin olen vain järkyttävän levoton ja kauhea matkustustarve iskee, mutta täällä vain kökötän. Retkille sentään pääsen ja onneksi onnistuin innostamaan toisenkin puoliskoni niille kesän mittaan. Helposti haalittava retkiseura on aina hyvästä :) Kanoottia en tosin enää merelle laske. En ole huippumeloja ja syksyinen meri voi muuttua yllättäen aikamoiseksi.   Nyt kun ruska elää tässäkin Suomen kulmassa, näyttää kaupunki (ja sen ympäristö) hyvälle. Viimeistelemme viime talven kynttilävarastoa. Lasketaanko tähtisädetikut ilotulitteiksi? Voiko ne käydä viimeistelemässä myös? :D   Alkaa olla myös se piste, että hehkuviiniä, ja Marraskuussa glögiä saa hörppiä ulkoilun jälkeen tai kesken samoilun hyvällä omatunnolla.   Muoks// Ja niin. 1914 rakennetussa kerrostalossa ei ole talvisin maailman lämpöisintä tai oikeammin: lainkaan lämmintä. Tämä ratkaistiin hankkimalla Ruotsin armeijan ei-me-käytettykään-tätä -varoista löytynyt maailman isoin ja paksuin villahuopa. Se toimii.

Syksy on varmaan ainoa vuodenaika jolloin minulla ei ole mitään valittamista sään puolesta. :) Tykkään pimeästä, sateesta ja tuulesta, ja jopa harmaat päivätkin ovat kivempia kuin kesän hikiset ja talven ja kevään sokaisevan kirkkaat päivät.   Luultavasti ainoa huono puoli on ettei kovin moni jaa tätä näkemystä ja olen porukassakin aina yksin iloisena kun muut murjottavat. Mikä on ehkä ihan oikein minulle, kun itse murjotan koko kesän.

Syksy on kyllä kiva vuodenaika. Tykkään kyllä kaikista vuodenajoista, tai no alkukeväästä en niinkään, silloin on jotenkin kovin märkää ja harmaata. Syksylläkin voi olla märkää, mutta vesisade ei haittaa ollenkaan samassa määrin kuin sulavat lumet (ja hiekoitushiekat). Tänä syksynä ei ole edes vielä kauhean sateista ollut.   Ylipäänsä vuodenaikojen vaihtuminen on kivaa. Kesän jälkeen viileys ja pimeys ovat ihan tervetulleita. Koska kesä menee aina hieman pysähtyneemmissä merkeissä, syksyllä jaksaa taas innostua kaikesta! Olen aina esim. tykännyt mennä kesän jälkeen kouluun. Yleensä keväällä alan haaveilla matkustamisesta, mutta syksyisin on niin paljon kaikkea tapahtumaa ja tekemistä, että en malttaisi lähteä mihinkään. Erityisen hauskaa on myös se, että saa sieniä. Olin viime sunnuntaina sienessä ja saaliiksi tuli 15 litraa suppilovahveroita (niiden puhdistaminen ei kyllä ole ollut yhtään hauskaa, mutta ei puhuta siitä). Joskus marraskuun lopussa talven, oman suosikkivuodenaikani, tulo tuntuu juuri sopivalta.   Syksy fiilistely on suorastaa ikiaikaista. Muistaakseni jo Quintus Horatius Flaccus (65 eKr. – 8eKr.) kirjoitti runoja siitä, miten on mukavaa istua syksyllä kotona takan ääressä, kun ulkona on kylmää ja sataa. Valitettavasti en muista olisiko tällaiselle runous ollut jopa oma genrensä.