Manaaja
Alkuteos ilmestynyt 1971. Kirjailijan uudistama laitos The Excorcist: 40th Anniversary Edition ilmestynyt 2011.
1. laitos. Suomentanut Matti Kannosto.
1. painos Paholaisen riivaama. Tammi, 1972. Sidottu, kansipaperi.
2. painos: Manaaja. Tammi, 1988. Sidottu, kansipaperi.
2. laitos. Manaaja. Jalava, 2026. Sidottu. Uudistetun laitoksen suomentaneet Matti Kannosto ja Urpu Strellman.
Horror Writer Association's Top 40 Horror Book of All Time.
Jotkut ihmiset uskovat että paholainen on todellisuutta; että sen pimeä mahti voi henkilöityä jossain ihmisessä, tuhoavana, riettaana, kauhistavana... Kuka voi varmasti väittää, että näin uskovat ihmiset olisivat väärässä?
MANAAJA
Kauniin näyttelijätär Chris MacNeilin talossa rauhaisan sivukadun varrella on kehittynyt kammottava taistelu. Chrisin 11-vuotias Regan-tytär on alkanut osoittaa pelottavan henkisen muutoksen merkkejä. Lääkärit ja psykiatrit ovat voimattomia. Jokin pimeä mahti on ottanut valtaansa tytön. Hän puhuu vierailla äänillä kummallisia kieliä, tekee luonnottomia, vastenmielisiä tekoja. Hänen ruumiilliset voimansa ovat yliluonnolliset.
Tapahtuu selittämätön murha; koko talo järkkyy outojen hirvittävien voimien puristuksessa. Chrisin ja hänen tyttärensä ainoana toivona on jesuiittaisä Damien Karras, jonka hauraassa olemuksessa asuu palava henkinen voima ja syvä tietous siitä, minkä kanssa hän on joutunut tekemisiin. Reganin kuolemalle löyhkäävässä makuuhuoneessa, veren, saastan ja jäätävän tuonpuoleisen kylmyyden keskellä käydään vavahduttava kamppailu, jossa ihmissielua raastava paholaisen mahti murretaan hirvittävällä hinnalla.
Kauhuromaanien kuuluisimpia – »karmivaa, hetkeksikään hellittämätöntä jännitystä» – Publishers Weekly
Miljoonapainokset USA:ssa – filmi nähty myös Suomessa.
Käyttäjät lukeneet myös
William Peter Blatty
William Peter Blatty (1928–2017) oli yhdysvaltalainen kauhukirjailija. Hänen romaaniaan Manaaja (1971) on myyty 11 miljoonaa kappaletta. Kirjasta tehtiin elokuva vuonna 1973.
Kirjallisuutta
Ulkomaisia kauhukirjailijoita. Toimittaneet Jukka Halme ja Juri Nummelin. BTJ, 2005.
Muita teoksia kirjailijalta William Peter Blatty
Kirja-arvioita
Kun nimen Manaaja mainitsee, tuskin kenellekkään tulee välttämättä ensimmäisenä mieleen William Peter Blattyn tunnetuin romaani vaan se kuuluisa kauhuelokuvaklassikko, joka tähän teokseen perustuu. Minun on pakko lukeutua myös tähän ryhmään nähtyäni tietenkin leffasovituksen ennen kirjan lukemista, joten vaikka kuinka yritin lukea tarinan vertailematta niitä hirveästi elokuvaan, niin epäonnistuin siinä totaalisesti. Kuten Robert Blochin kirjoittamassa Psykossa (arvaatte varmaan, mikä leffa siitä tehtiin) niin Manaajaakin lukiessa huomasi vaistomatta, kuinka uskomattoman paljon itse elokuvaan oli kirjan matskua tungettu. Joten nyt jäi lähinnä tunne, että leffankin olisi yhtä hyvin voinut katsoa samankaltaisuuksien vuoksi. Tai jos tarkennetaan vähän: itseasiassa kirjan lukeminen kannatti aika paljonkin. Juonen punainen lanka saatika juonikuviot ovat kyllä tutut, mutta elokuvaan nähden tämä kirja tarjoaa kunnon syväanalyyseja selittäessä mahdollisimman tarkkaan mutta uskottavasti syitä riivauksen kaltaiselle tilalle niin lääketieteellisesti kuin myös psykologisesti – termejä pois lukematta. Mutta koska kirja on totta kai yliluonnollinen kauhuteos, niin kyllähän me tiedämme asian todellisen laidan, mutta oli se silti kiinnostavaa lukea mahdollisia teorioita asioista, joita ei edes satoja vuosia takaperin mietitty ollenkaan vaan tulkittiin paholaisen hommiksi. Huolimatta siitä, miten paljon olen kenties vertaillut romaania siihen kuuluisaan elokuvaan, niin nautin paljon lukukokemuksesta. Blattyn tyyli kertoa tarinansa on kehtovaa ja hahmot tuntuivat todella moniulotteisilta tunteineen kaikkineen. Jostain syystä kaikista hahmoista samaistuin eniten ennemmän sivuosassa toimivaan etsivään, William Kindermaniin, jonka ajatusmaailma tapauksen johdosta oli erikoisimpia ja omalaatuisimpia koskaan. Kannattaa tartua tähän teokseen, mikäli satut todellakin olemaan niitä tapauksia, joilta elokuva on tavalla tai toisella jäänyt aikoinaan kokematta. Muille taas vain, mikäli juonenkäänteineen kaikkineen samankaltaisuus ei haittaa laisinkaan.