Painajainen
Alkuteos ilmestynyt 1975. Suomentanut Heikki Karjalainen. Kannen kuva: Dave Christensen. Sidottu, kansipaperi.
World Fantasy -palkintoehdokas 1976.
Idyllisen pikkukaupungin uumenista kumpuaa ikiaikainen pahuus – odottamatta kuin laava kauan uinuneesta tulivuoresta. Säälimättömänä se levittää tuhoaan ihmisestä toiseen – ja kaikkein suurimmassa vaarassa ovat ne joita rakastetaan eniten.
Salem’s Lot on pieni uusenglantilainen kaupunki, jossa on valkeita, lautavuorattuja taloja, puiden reunustamia katuja ja vankkoja kirkontorneja. Tuona kesänä sinne palaa kirjailija Ben Mears, joka vietti kaupungissa lapsuutensa ja toivoo nyt pääsevänsä siellä pakoon riivaajiaan – mutta joutuukin keskelle hirvittävää painajaista.
Kaupungin laidalla kohoaa pitkään asumattomana ollut talo, johon liittyy synkkä murhenäytelmä ja jossa myös Ben on kokenut sanoinkuvaamattoman kauhun. Nyt talo onsaanut uudet asukkaat – ja heidän tultuaan kaupungissa alkaa tapahtua outoja, kammottavia asioita. Ne noudattavat vanhoista tarinoista tuttua kaavaa – mutta kukapa uskoisi, että sellaista voisi tapahtua valistuneena nykyaikana?
Mutta juuri epäuskonsa tähden Salem’s Lotin asukkaat ovat voimattomia pahuuden mahtia vastaan. Se ei jätä rauhaan ketään – ei Susania, joka etsii turvaa rakkaudesta Beniin; ei isä Callahania, pahaa pappia joka panee rapistuneen uskonsa viimeiselle koetukselle; eikä Markia, jolle mielikuvitus antaa parhaat aseet epätoivoiseen taisteluun.
Tässä romaanissa jännitys kasvaa kasvamistaan suorastaan hypnoottisiin mittoihin. Joka sen on lukenut, ei ikinä unohda Salem’s Lotia eikä ihmisiä jotka siellä asuivat.
Stephen King
Stephen King (Yhdysvallat, s. 1947) on tuottelias ja suosittu kauhukirjailija. Kingin monissa teoksissa on havaittavissa selvä sanoma: joskus kohteena on perheväkivalta, joskus vanhusten huono kohtelu, joskus yleinen suvaitsemattomuus ja heikompien sortaminen.
Kingin perhe asui eri paikkakunnilla, kunnes he muuttivat pysyvästi Mainen Durhamiin. Koululainen Stephen luki innokkaasti EC Comicsin kauhusarjakuvia ja alkoi kirjoittaa itse tarinoita. Stephen valmistui lukiosta vuonna 1966 ja opiskeli englantia Mainen yliopistossa, mistä valmistui vuonna 1970. Vuonna 1971 hän avioitui Tabitha Sprucen kanssa. King työskenteli englanninopettajana ja hankki lisätuloja kirjoittamalla lehtinovelleja.
Muita teoksia kirjailijalta Stephen King
Kirja-arvioita
Kingin kunnianosoitus Draculalle. Jäljittelemättömällä tavallaan King astuu klassisiin kauhukuvioihin tuoden silti oman kynänjälkensä mukaan. Perinteisen kauhun rinnalla toimii Kingin musta huumori ja makaaberit toimintajaksot.
Mukava vampyyritarina. Alustus ja juonen kehittäminen toimii oikein hyvin. Loppuratkaisu jätti epämukavan maun suuhun. Voisi kutsua jopa laimeaksi.. Joka tapauksessa kirjailijan kehittyminen kuvastuu hyvin ja ero Carrieen on selkeä. Hyvä romaani, klassikkoainesta jopa joidenkin mielestä. Ehkä, mutta varauksella.
LOISTAVAA LUETTAVAA!!!!!!!! suosittelen kaikille kingistä pitäville, Barlow ja Straker olivat erityisen hienoja hahmoja. Isä Callahanin olisi mielestäni pitänyt näkyä kirjassa enemmän, sillä hänkin oli kiinnostava henkilö
Painajainen (tai Salem's Lot, kuten sitä alunperin nimeään) lienee niitä omia luetuimpia Kingejä kenties ei-niin-tuhdin koon takia. Lisäksi kirjoituksellisesti huomaa, että tämän on kirjoittanut nuori Stephen King, sillä se vaikuttaa yksinkertaisen oloiselta. Lisäksi vampyyriaiheeltaan tämä on sitä perinteistä, vaikkakin se melkein 40 vuotta ilmestyttään saattoi kuulostaakin mullistavalta. Itseäni mikään noista edellämainituista ei lainkaan haittaa, painottaakseni kirjoituksen alkua siitä, kuinka tämä on niitä, joita olen lukenut useampia kertoja. Siksi, että se on vaan niin perhanan viihdyttävä. Lisäksi tämä on kaikista Kingin tarinoista ehkä se ainoa, jossa pikkukaupunkikuvaus sen joka päiväisistä rutiineista on kuvattu erinomaisesti. Kirjailija itse on myös myöntänyt kirjan kuuluvan yhteen omiin suosikkeihin juuri tuon maininnan takia. Lisäksi kirjan hahmot ovat yksinkertaisia, mutta silti riittävän herkullisia seurata. Miksi en siis anna täysiä pisteitä? No se hyvän ja pahan välinen viimeinen kohtaaminen jäi jälleen laimeaksi, Kingillä kun on jotenkin tapana saada alun ja keskivaiheen kiinnostavaksi kun taas loppu selviytyy korkeintaan olankohautuksella. Mutta lukuunottamatta tuota seikkaa suosittelen ehdottomasti lukemaan tämän, jos Kingiin et ole tutustunut aiemmin, mutta tarvitset melkein kevyttä lukemista näin aloitukseksi. Loppuun vielä tietämättömille: löytyy kaksi tarinaan perustuvaa minisarjaakin, joista sitä vanhinta suosittelen erityisemmin.
Kuten olen aiemmin maininnut, King on yliarvostettu roskakirjailija (enkä nyt todellakaan tarkoita roskaa mitenkään positiivisessa mielessä). Tässäkin törkyisten sivuhahmojen esittelyyn ja pottadialogiin tuhlataan aikaa, ja ihmelapsi Mark on aikuisen miehen naurettava voi-kun-kakarat-oikeasti-ois-tällaisia-pikkuaikuisia-fantasia mutta vampyyriteema yhdistelee kansanperinnettä ja elokuvista tuttuja "vampyyrisääntöjä" tunnelmallisesti.