Ja näin olemme päässeet siis Ajan Pyörän kahdenteenkymmenenteen osaan! Aiemmat kirjat ovat olleet lievää paikallaanjumitusta, mutta onneksi tässä Sydäntalvessa taas alkaa hieman tapahtua...
Pieni varoituksen sana. Älä lue tätä arvostelua, mikäli et halua spoilaantua. Juonipaljastuksia luvassa.
Eli, Perrinin vaimo Faile on siepattu kierojen shaidojen toimesta, ja naisesta on tehty gai'shain. Perrin saa asian tietoonsa, muttei tee mitään, vaan jää sen sijaan jumittamaan paikoilleen. Yllättävää.
Toisaalla tapahtuu taas hieman enemmän. Elayne ja Aviendha virallistavat ensisisaruutensa, mikä on arvatenkin merkittävä käänne tulevaisuuden kannalta... Ja mikä mahtavinta, Rand saa viimein jotain aikaan Minin, Elaynen ja Aviendhan suhteen! Mutta mitä, se jääköön vielä avoimeksi... Sen saatte, arvon lukijat, lukea omin pikku simmuinne, ja järkyttyä tai riemastua.
Tosiaan, monen kirjan junnaavuuden jälkeen tämä kirja oli mukaansatempaavaa ja viihdyttävää lukemista. Mikäli olette jossain kohtaa aikaisempia kirjoja, kestäkää hyvät ihmiset, sillä tulevaa kannattaa odottaa.