Vaarojen taival
Alkuteos ilmestynyt 1990. Suomennos sisältää alkuteoksen luvut 1–23. Suomentanut Marja Sinkkonen. Kartat: John M. Ford ja Thomas Canty. Kannen kuva: Darrell K. Sweet.
1. painos: Karisto, 1996. Sidottu. (Kannessa teoksen nimi kultakirjaimin.)
2. painos: Karisto, 2001. Sidottu.
3. painos: Karisto, 2002. Nidottu.
Locus-palkintoehdokas 1991. Hugo-palkintoehdokas 2014 (koko sarja).
Kansainvälinen huippusarja fantasian ystäville
Kaukana Kaksvirran kylässä asuva Rand al'Thor on maalaispoika, jonka rauhaisa elämä järkkyy miehuuden kynnyksellä. Hänen pieneen kotikyläänsä tunkeutuu vihollisia, jotka ovat kuin painajaisissa syntyneitä – puoliksi ihmisen, puoliksi eläimen hahmoisia. Saaliikseen hyökkääjät etsivät kolmea nuorukaista: he ovat Rand ja hänen parhaat ystävänsä, sepänkisälli Perrin ja alati kujeileva Mat.
Nuorukaiset pakenevat yön selkään ja lähtevät matkaamaan kaukaiseen itään. Mukanaan heillä on salaperäinen lady Moiraine, velhotar ja noitanainen, johon ystävykset turvautuvat aloittaessaan vaarojen taipaleen. Ennen pitkää matkalaisten tiet eroavat, ja jokaisen on käytävä yksin kohtaloonsa, toteuttamaan omaa tehtäväänsä ajan suuressa kudelmassa.
Vaarojen taival on ensimmäinen osa Ajan Pyörää, mahtavaa seikkailufantasiaa ikiaikaisista sankareista, joista yhdelle on suotu voima voittaa itse Pimeän valtias.
Robert Jordan
Robert Jordan (1948–2007) syntyi Charlestonissa, Etelä-Carolinassa Yhdysvalloissa. Hänen oikea nimensä oli James Oliver Rigney Jr. Jordan palveli Yhdysvaltain armeijassa helikopterilentäjänä Vietnamin sodassa vuosina 1968–70, ”kaksi vuotta, kaksi kuukautta ja kaksi päivää”. Jordanin ohjaama helikopteri ammuttiin alas viisi kertaa, mutta kuin ihmeen kaupalla hän selvisi Vietnamista hengissä. Hänet palkittiin kahdesti urhoollisuusmitalilla.
Palveluaikansa jälkeen Jordan kävi sotilaskoulua ja yliopistoa Etelä-Carolinassa, valmistui fyysikoksi ja värväytyi Yhdysvaltain laivastoon ydinteknikoksi. Loukkaannuttuaan palveluksessa hänellä oli aikaa lukea runsaasti, mikä oli aloitus hänen kirjailijan uralleen. Jordan oli tutustunut kirjoihin jo hyvin varhain, kun hänen vanhempi veljensä luki seikkailukirjoja. Fantasiakirjallisuus oli kiehtonut häntä koko elämänsä ajan ja kun tilaisuus kirjailijuuteen tuli, hän tarttui siihen. 1980-luvun alussa Jordan kirjoitti Robert E. Howardin luoman miekkasankarin Conanin seikkailuista kertovia romaaneja. Jordan julkaisi kirjoja myös muutamilla salanimillä. Koska Jordanin Conan-kirjat menestyivät, hän ehdotti kustantajalleen Tom Dohertylle Tor Booksista eeppisen fantasiasarjan aloittamista.
Ajan Pyörä
"Mahtava seikkailufantasia ikiaikaisista sankareista, joista yhdelle on suotu voima voittaa itse Pimeän valtias."
Ajan Pyörässä ilmestyi alkukielellä 14 varsinaista osaa sekä yksi johdanto-osa. Suomennosten suuri määrä johtuu siitä, että alkuperäinen kirja jaettiin käännettäessä aina kahdeksi tai kolmeksi niteeksi pituuden takia. Poikkeuksen muodostaa lyhyt johdanto-osa Uusi kevät.
Ajan Pyörän osia on myyty maailmanlaajuisesti yli sata miljoonaa kappaletta, mikä tekee siitä yhden kaikkien aikojen suosituimmista fantasiakirjasarjoista. Kolme viimeistä osaa jätettiin silti suomentamatta, eli suomeksi lukevilla tarina jää kesken. Jos The Gathering Storm (2009), Towers of Midnight (2010) ja A Memory of Light (2013) olisi käännetty, olisi alkuperäiset kirjat jaettu taas useammaksi niteeksi.
Sarja sisältää 25 pääteosta ja yhteensä teoksia 26 kpl.
Kirja-arvioita
Ajan Pyörä alkaa kuin pumpuliin käärittynä; hyvin vähän tapahtuu ensimmäisten 100-200 sivun aikana. Hitauden on tarkoitus saada lukija tutustumaan Kaksvirtaan ennen kuin tarina siirtyy kauas sieltä, jotta voimme ymmärtää henkilöiden kaipuun kotiin. Tunnelma on tuskan täyttämästä esinäytöksestä asti täydellisesti kohdallaan. Ensin kaikki tuntuu rauhalliselta unelta, jossa on pieni ahdistuksen pohjavire. Sitten unesta herätään äkillisesti ja lähdetään matkaan, mistä varsinaiset tapahtumat alkavat. Ahdistus ei ole enää pelkkä aavistus. Vaarojen taipaleessa kaikki tuntuu silti enemmänkin jännittävältä ja kiehtovalta, mikä tulee muuttumaan hyvin pian synkempään suuntaan. Kaupungit on kuvailtu hyvin, varsinkin Shadar Logoth on yksi kirjan kohokohdista. Kaikki päähenkilöt tuntuvat kovin viattomilta verrattuna myöhempiin osiin. Alussa painopiste on enemmän maailmassa ja tapahtumissa kuin henkilöissä, mutta tämäkin tulee muuttumaan. Ajan pyörä ei ehkä ala kovin omaperäisesti, mutta tunnelmansa ansiosta Vaarojen taival ei voi ansaita viittä tähteä vähempää. Se oli juuri niin hyvä kuin muistin.
Tämä sarja on hyvin pitkä, joten en arvostele yksittäistä osaa, vaan arvostelen suoraan koko sarjaa, ja näin annan paremman kokonaiskuvan sarjasta niille, jotka miettivät kannattaako lukea Ajan Pyörää. Sarja lähtee käyntiin Tolkien-maisesti, kuten on jo osa maininnutkin. Minua tämä ei häirinnyt, pidän sen verran Tolkienista. Prologi on aika hämmentävä näin alkuun, itse säikähdin sitä ensimmäisellä lukukerralla ja jätin kirjan pitkäksi ajaksi hyllyyn odottamaan. Hämmentävän prologin jälkeen tarina lähtee liikkeelle hämyisästi, varsinkin ensimmäinen luku on suosikki kohtani tästä syystä. Pidän todella paljon Jordanin tavasta kuvailla ympäristöä ja sen tunnetilaa. Muutamat ensimmäiset osat menevät siinä Tolkien-maisessa tunnelmassa, sitten jossain 6. osassa kaikki tuntuu menevän päälaelleen. Yht'äkkiä päähenkilö tarttuu vallankahvaan ja se tuli ainakin minulle hiukan yllätyksenä. Kirjasarjan tarina kulkee aika hitahkolla tempolla, johon minä olen ihan tyytyväinen, mutta se saattaa ärsyttää joitakin lukijoita, kun jokin juonilinja tulee päätökseen vasta usean kirjan jälkeen. Juonilinjoja on useita, jotka lopulta pinoutuvat päällekäin, kuten kirjassa sanotaan ajan pyörän kutomaksi kuvioksi. Useat juonikuviot on todella iso plussa niistä pitäville, asiat selitetään perin pohjin ja monelta eri kantilta. Kirjassa on paljon suvantokohtia, eli jos haluat lukea jotain action-romaania tätä ei kannata harkita. Onhan tässäkin kyllä riittämiin toimintaa, mutta sitä saa odotella monia satoja sivuja, ennen kuin mitään tapahtuu. Suosittelen sarjaa vähän vartuneimmille ihmisille tämän hidas tempoisuuden takia, mutta jotkut kirjan juoniratkaisut saattavat tuntua hiukan naiveilta heidän mielessään.
Koska tätä kirjoittaessani kirjan lukemisesta on jo aikaa, kerron sarjasta yleisemmin. Juonen voi toisaalta sanoa etenevän hitaasti, mutta toisaalta "ajan pyörä" kutoo hyvin monimutkaista kudelmaa. Hahmoja tulee vähitellen koko joukko lisää, ja heitä myös kuolee. Yhteneväisyyksiä Sormusten herraan kyllä löytyy, mutta ne vähenevät sarjan edetessä. Esimerkiksi, jos pidät siitä, miten pienten vihjeiden avulla voi päätellä juonen kulkua pitkällekin eteenpäin, niin kannattaa kirjoittaa kirjoissa annetut ennustukset muistiin. Ajan Pyörässä nimittäin annetaan niin paljon ennustuksia tulevasta, että niiden avulla luultavasti voisi päätellä puolet sarjasta, mutta määrä on niin suuri ettei niitä kaikkia voi muistaa. Tämäkin huomioonottaen kirjat on loistavasti kirjoitettu, niitä on hankala irrottaa käsistään ennen viimeistä sivua. Tästä pääsenkin huomauttamaan siitä, miten suomennettaessa englanninkieliset alkuteokset on jaettu useisiin osiin. Vaarojen Taival on oikeastaan vain alku The Eye of the World -teoksesta. Suosittelenkin hankkimaan kerralla kaikki alkuperäisteoksen osat ja lukemaan ne yhteen pötköön, sillä muuten tämän kirjan loppu tuntuu töksähtävältä ja seuraavan alku sekavalta. Alkupuolella sarjaa teokset on jaettu kahtia, jossain vaiheessa jako vaihtuu niin, että yhdestä kirjasta tulee kolme.
Kirja on kirjoitettu hyvin, mutta se muistuttaa vähän liikaa Taru Sormusten Herraa. On nuoria poikia, taistelijaa, taikakeinoja omavaa henkilöä. Matkan varrella heihin liittyy lisää henkilöitä, ja lopussa seurue hajaantuu. Aivan kuin olisi lukenut toisintoa Sormusten Herrasta. Muuten kirja oli hyvä, seurueen matkasta oli mukava lukea, sillä paikat oli kuvailtu tarkasti ja myös henkilöihin oli nähty vaivaa.
Aloitin sarjan lukemisen joskus, ja pääsin neljänteen osaan asti. Ja taisin kaiken lisäksi lukea 2 osan ennen ykkös osaa. Muutenkin oli vaikeuksia kirjojen välillä muistaa kuka hahmo oli kuka ja mitä viime kirjassa tapahtui. Ilmeisesti nämä pitäisi lukea samantien putkeen, eikä muita kirjoja välissä. Ja lopulta kun havaitsin, että sarjassa on kirjoja aivan tuhottomasti ja jokaisella kirjalla on pituutta ihan kohtuullisesti, niin yksinkertaisesti luovutin siihen 4osaan. Tarina kulki ja punoutui hienosti yhteen, mutta minun makuuni liian hitaasti.