Hahmontunnistus
Alkuteos ilmestynyt 2003. Suomentanut Eva Siikarla. Päällys Elina Warsta. Sidottu, kansipaperi.
Arthur C. Clarke -palkintoehdokas 2004, British Science Fiction Association Award -palkintoehdokas 2004, toinen sija Locus-palkintoäänestyksessä (sf-kirjat) 2004.
Lahjakas trendien metsästäjä, coolhunter Cayce Pollard on lähetetty Yhdysvalloista Lontooseen työtehtäviin. Pian hänelle tarjotaan uutta haastetta: hänen on selvitettävä, kuka lähettää sinne tänne Internetiin arvoituksellisia video-otoksia, joiden lumoon on langennut kokonainen nettiyhteisö. Cayce itsekin kuuluu siihen.
Oudosti vetoavien, mieleenpainuvien kuvien alkuperä herättää suuren kiinnostuksen lisäksi myös epäilyksiä. Onko niiden takana nerokas markkinointisuunnitelma vai todellinen taiteilija? Caycen työnantaja haistaa mahdollisuuden rahantekoon, sillä edelläkävijöiden jättämiä jälkiä kannattaa aina seurata.
Toimeksianto muuttuu astetta vaarallisemmaksi, kun Cayce huomaa jonkun käyttävän hyväkseen yksityisiä tietoja hänestä itsestään. Nettifilmiin kätketyt vihjeet johtavat Lontoosta aina Tokioon ja Moskovaan, mutta todellista tekijää Cayce joutuu etsimään uusien harhautusten, huijausten ja salaisuuksien takaa. Mikä on todellista? Trilleri odottaa ratkaisuaan.
”Hahmontunnistus on William Gibsonin paras kirja sen jälkeen, kun hän kirjoitti uusiksi kaikki säännöt Neurovelhossa” (Neil Gaiman).
Käyttäjät lukeneet myös
William Gibson
William Gibson (Yhdysvallat, s. 1948) on kotoisin Etelä-Carolinasta. Teini-ikäisenä hän oli innokas science fictionin ja sarjakuvien kuluttaja. Gibsonin tunnetuin työn on Sprawl-trilogia, johon kuuluvat romaanit Neurovelho (1984), Kreivi Nolla (1986) ja Mona Lisa (1988). Neurovelho teki kyberpunkin tunnetuksi. Tyyliltään se sai vaikutteita William S. Burroughsilta sekä 1940-luvun kovaksikeitettyjen rikosromaanien kirjoittajilta Dashiel Hammetilta ja Raymond Chandlerilta.
Muita teoksia kirjailijalta William Gibson
Kirja-arviot ja kommentit
Brändääminen, trendit ja mainosala eivät ole kaikkein mielenkiintoisempia aiheita kirjalle, joten lähtökohta oli jo valmiiksi haukotuttava. Tarinaa kerrottiin verkkaisesti, ympäristöä ja ajan ilmiöitä huomioiden ja juonta kuljetettiin siinä sivussa. Juonesta sen verran, että netissä julkaistiin aika ajoin filminpätkä ja harrastajat spekuloivat foorumeilla mistä tuo filmi on peräisin. Filmin alkuperästä olivat kiinnostuneet muutkin ja tarina kertoo sen selvittämisestä. Eri tahojen motiivien spekulointi ja selviäminen olivatkin kutkuttavinta kirjassa, mutta liian paljon oli tyhjäkäyntiä ja juoneen kuulumatonta höttöä - hyvin kirjoitettua kuitenkin eli jos joku tällaisesta tykkää niin hyvä kirjahan tämä on silleen, mutta ei itseäni innostanut.