Neurovelho
Alkuteos ilmestynyt 1984. Suomentanut Arto Häilä. Päällys: Heikki Kalliomaa. Sidottu, kansipaperi.
Hugo-palkinto 1985, Nebula-palkinto 1984, Philip K. Dick -palkinto 1984, Tähtivaeltaja-palkinto 1992, Portti-palkinto 1992 (käännösteokset, lehden lukijaäänestys). BSFA-palkintoehdokas 1985, toinen sija Locus-palkintoäänestyksessä 1985 (esikoiskirjat). Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50 -listalle 2000.
Neurovelhon ilmestyminen vuonna 1984 muutti hetkessä koko science fictionin sielunmaiseman. Se aloitti uuden tyylisuuntauksen nimeltä cyberpunk, jossa kovaksikeitettyjen dekkarien perinne yhdistyy äärimmäisen tekniseen ja äärimmäisen todentuntuiseen tulevaisuudenkuvaan.
Gibsonin maailmassa monikansalliset yhtiöt ovat paisuneet jättiläismäisiin mittoihin ja käyvät sotaa keskenään omassa vaihtoehtotodellisuudessaan, valtavassa visualisoituneessa matriisiverkossa. Kirjan päähenkilö Case on futuristinen cowboy – matriisitodellisuuteen soluttautunut palkkasoturi, josta on tullut inhimillistyneiden tietokoneiden sodan välikappale. Hän taistelee henkensä edestä maailmassa, jossa todellista ja kuviteltua on mahdoton erottaa toisistaan.
Tämän kirjan kuvaamassa tulevaisuudessa ihmisen ja koneen rajat ovat hämärtyneet keinotekoisten ruumiinjatkeiden avulla, ja vainoharhaisuudesta on tullut muuttuneen ihmisrodun kuudes aisti. Silti romaanin todellisuus on ihmisten todellisuus, emotionaalisen, vereslihalle palaneen ihmisen todellisuus.
Neurovelho on kaleidoskooppinen mestariluomus, kirjallinen Rubikin kuutio. Sen voi lukea nopeatempoisena jännityskirjana, postmodernina dekkarina, yhteiskunnallisena tutkielmana tai mykistävänä tieteisromaanina.
Käyttäjät lukeneet myös
William Gibson
William Gibson (Yhdysvallat, s. 1948) on kotoisin Etelä-Carolinasta. Teini-ikäisenä hän oli innokas science fictionin ja sarjakuvien kuluttaja. Gibsonin tunnetuin työn on Sprawl-trilogia, johon kuuluvat romaanit Neurovelho (1984), Kreivi Nolla (1986) ja Mona Lisa (1988). Neurovelho teki kyberpunkin tunnetuksi. Tyyliltään se sai vaikutteita William S. Burroughsilta sekä 1940-luvun kovaksikeitettyjen rikosromaanien kirjoittajilta Dashiel Hammetilta ja Raymond Chandlerilta. Kirjaa on myyty yli seitsemän miljoonaa kappaletta.
Sci-fi -sarja
WSOY:n sarja.
”Sci-fi on lyhenne termistä science fiction, ”tieteiskirjallisuus”. Sci-fi -kirjoissa tunkeudutaan tiedon tuolle puolen, jännittävään ja salaperäiseen tuntemattomaan – mahdollisuuksien rajoille.”
Sci-fi -sarja sisältää tällä hetkellä 37 kirjaa.
Alasarja Säätiö
Alasarja Jokimaailma
Kirja-arvioita
Tämä teos ei napannut, ei sitten yhtään. Odotukset tarinan suhteen olivat aika korkeat, mutta niitä kirja ei saavuttanut. Kerronta oli hiukan liian tajunnanvirtaa minulle, olin suurimman osan ajasta ihan pihalla, että mitä tapahtuu. Vaikka tarina välillä vei mukanaan, silti suurimman osan ajasta odotin vain kirja loppuvan. Olisin kovasti halunnut pitää tästä, mutta tämä teos ei vain ollut minua varten.
Hyvin rasittavaa luettavaa. Paljon nimiä ja paikkoja, sekavaa kerrontaa, turhaa väkivaltaa, paperinohut tarina eikä minkäänlaista käsitystä tietotekniikasta. Julkaistu v. 1984 ja suomennettu 1991. Kierrätetty vuoden 1982 Blade Runner -elokuvan miljöökuvausta ja Disneyn Tron (1982) -elokuvan teemoja. Huumehörhöilyä Philip K. Dickin kirjoja matkien. Joko erittäin huono käännös tai tämä kirja on vain huono. Iso pettymys kaiken hehkutuksen jälkeen.
Luin uudelleen 20 vuoden tauon jälkeen. Edelleen kova ja huikea kyberpunkin klassikko. Eikä voi sanoa vanhentuneen häiritsevästi, sen verran tässä on iätöntä dekkaria, ettei se taida vanhalta koskaan tuntuakaan.
Ensimmäinen lukemani scifi-kirja, ja yhä oman listan ykkösenä.
Monitasoinen ja vahvatunnelmainen romaani, jossa on dekkari liittyy saumattomasti scifiin. Vaikka opus on kirjoitettu jo vuonna 1984 se ei ole juurikaan vanhentunut, vaan on jopa ajankohtaisempi kuin koskaan. Suosittelen kaikille hyvän tarinan ja rikkaan kielen ystäville. PS: hyvä yleistieto on bonusta tätä romaanisarjaa lukiessa.