Norsunluuportti
Alkuteos ilmestynyt 1997. Suomentanut Leena Peltonen. Kannen kuva: Geoff Taylor. Kannessa teksti: Alkumetsän tarinoita. Sidottu, kansipaperi.
British Fantasy -palkintoehdokas 1999.
Jo poikasena Christian Huxley tuli tuntemaan kotinsa lähistöllä olevan Ryhopen metsän taikavoiman. Metsän salaisuus – legendojen, tarujen, toden ja vuosisataisten uskomusten sekoitus – oli vallannut hänen isänsä mielen ja ajanut hänen äitinsä itsemurhaan.
Vuosia myöhemmin Christian joutuu itse saman lumouksen valtaan. Metsä vetää häntä vastustamattomasti puoleensa. Uteliaisuus saattaa hänet vaarallisille etsintäretkille ja tuo hänen tielleen sydäntä riipaisevan rakkauden. Hän on elämänsä vaikeimman ratkaisun edessä. Hänen palkintonsa on kuitenkin arvokas: hän löytää Norsunluuportin ja Sarviportin, joiden kautta hän voi kuljettaa äitinsä takaisin elämään.
Norsunluuportti on palkitun brittiläiskirjailijan upea myyttinen trilleri, edeltäjiensä veroinen elämyskudelma, joka vangitsee lukijan ajatuksen ja mielen viime sivuille saakka.
”Humalluttava lukuelämys... Holdstock on tämän hetken taiturimaisin metamorfisen fantasian kirjoittaja.” – Washington Post
Käyttäjät lukeneet myös
Robert Holdstock
Robert Holdstock (1948–2009) oli englantilainen kirjailija. Hänen fantasiakirjoissaan yhdistyvät tieteiskirjallisuus ja kelttiläinen tarusto.
Holdstock opiskeli eläinlääketiedettä Lontoossa ja valmistui filosofian maisteriksi. Hän teki neljä vuotta lääketieteellistä tutkimustyötä. Vuonna 1976 Holdstock julkaisi esikoisteoksensa, tieteisromaanin Näkevä sokea ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Holdstockin kiinnostus kelttiläisiin muinaisesineisiin juontui tutkijavuosien aikaisiin vierailuihin British Museumissa.
Alkumetsä
Viimeistä Alkumetsä-kirjaa Avilion (2009) ei suomennettu.
Alkumetsä sisältää tällä hetkellä 4 kirjaa.
Kirja-arviot ja kommentit
Norsunluuportti palaa Alkumetsä tarinoissa alkulähteille, Huxleyn perheeseen. Näkökulma on perheen vanhimman pojan Christianin. Poika jatkaa isänsä viitoittamalla tiellä ja katoaa metsään, missä aika kulkee omia uomiaan. Pojalle on kehkeytynyt sama pakkomielle Ryhopen metsää ja mytago Guiwennethiä kohtaan, kuin isällään. Guiwenneth on erilainen, kuin isän ilmentymä samasta naisesta.
Mytagot ovat omasta tiedottomasta tajunnasta kumpuavia myyttisien hahmojen ilmentymiä – arvaamattomia ja vaarallisia. Tässä tarinassa ne ovat lähinnä heijasteita kelttiläisestä sankaritarustosta. Aluksi ne ovat aavemaisia heijastuksia näkökentän rajamailla, mutta realisoituvat käsinkosketeltaviksi hahmoiksi Ryhopen metsässä. Christian päätyy metsässä Menetetty toivo nimisen legioonan jäseneksi ja hänelle on määrätty tehtävä suoritettavaksi.