Tornit
Päällys: Markko Taina. Valokuva: Shoot/Corbis/SKOY. Sidottu, kansipaperi.
Romaani kuolemasta, kostosta ja sovituksesta.
Toteutettuaan ennustajaäitinsä viimeisen tahdon Henrik seisoo kotitalonsa portailla ja odottaa. Hän on juuri pilkkonut kirveellä äidin ruumiin ja haudannut palaset ohjeiden mukaan, ja odottaa nyt perivänsä äidin näkijänlahjat. Sade alkaa, ja lopulta kotitalo sortuu tulvan alle. Halvaantunut, pojan kiduttama äiti ei olekaan irrottanut otettaan, vaan Henrikin ylle lankeaa lintutornin ja hämärissä olosuhteissa kuolleen sisaren varjo.
Virta kuljettaa Henrikiä lauttoineen maailmoihin, jotka heijastelevat haluja, toiveita ja pelkoja. Hän rantautuu Barnrenin saarelle ja saa töitä kasvihuoneessa, jossa jalostetaan amoreita, eroottiseen rakkauteen tarkoitettuja, eläviä leluja, joiden kanssa kaikki on sallittua. Hän haaksirikkoutuu Wolle, satujen saarelle, päätyy rujon prinsessa Hilden yksityisopettajaksi ja joutuu tuomiolle – mistä, aika näyttää.
Vainonen on yllätysten mestari, jota on verrattu Roald Dahliin ja Julio Cortàzariin. Hänen maailmansa löytyy toden ja fantasian villistä välimaastosta.
Jyrki Vainonen
Jyrki Vainonen (s. 1963) on tamperelainen kirjailija, joka on tunnettu myös muun muassa Seamus Heaneyn, Jonathan Swiftin ja William Shakespearen suomentajana sekä sanataiteen opettajana. Vainonen on opiskellut kirjallisuudentutkimusta Tampereen yliopistossa.
Esikoisteoksellaan Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita (1999) hän voitti Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon. Suomen Tolkien-seura valitsi Vainosen romaanin Perintö vuoden 2005 parhaaksi fantasiakirjaksi. Romaani Täytetyt (2022) voitti Helsingin science fiction -seuran Tähtifantasia-palkinnon. Vainonen itse katsoo kirjoittavansa pikemminkin surrealistisia kuin fantastisia kertomuksia.
Muita teoksia kirjailijalta Jyrki Vainonen
Kirja-arvioita
Minäkertoja on ennustajaeukon poika, joka haluaa periä äitinsä lahjat.
Toinen ääni tarinassa on edesmenneen äidin, joka paljastaa pojan luonteen. Kolmantena minäkertojana tarinan loppupuolella on prinsessa, jolla on epämuodostuma.
Tornit ei ole miellyttävä tarina ensinkään, vaan kovin tummanpuhuva ja synkkä. Se miten äiti kuvaa poikansa tekoja on karmivaa. Äitikään ei ole ollut puhdas pulmunen pojan kasvatuksessa. Poika on alkanut vihaamaan äitiään. Tarinassa päähenkilö ei tosiaankaan ole pidettävää laatua.