Kuun ympäri
Alkuteos ilmestynyt 1870.
1. laitos: Suomentanut Valfrid Hedman. Jules Vernen romaanit 18. Kariston nuorisonkirjoja 88. Karisto, 1929.
2. korjattu painos 1958. Päällys: Reino Vihinen.
3. painos 1969.
4. painos 1977. Kuvitettu. Sidottu.
2. laitos: Suomentanut Matti Karjalainen. Valistus, 1967.
3. laitos: Maasta Kuuhun & Kuun ympäri. Suomentanut Edwin Hagfors. Ex Libris, 1970.
Ranskalainen seikkailija Michel Ardan on päässyt mukaan amerikkalaisten astronauttien viisipäiväiselle matkalle kohti kuuta. Miehiä koettelevat matkalla niin asteroidit, myrkkykaasut kuin vaaralliset laskuvirheetkin. Pääsevätkö he määränpäähänsä, saati takaisin maankamaralle?
Tieteiskirjallisuuden edelläkävijä Jules Verne kuvailee 1870-luvun näkemyksiä avaruusmatkustelusta teoksessaan Kuun ympäri. Kirja on jatkoa vuoden 1865 teokselle Maasta kuuhun.
Käyttäjät lukeneet myös
Jules Verne
Jules-Gabriel Verne (1828–1905) oli ranskalainen kirjailija ja tieteiskirjallisuuden edelläkävijä. Verne kirjoitti muun muassa avaruusaluksista, lentolaitteista ja sukellusveneistä, jotka tulivat todellisuudeksi vasta myöhemmin 1900-luvulla.
Jules Verne syntyi Nantesin pikkukaupungissas ja vietti lapsuutensa Loire-joella sijaitsevalla saarella. Eristynyt sijainti vahvisti hänen mielikuvitustaan. Lyseon jälkeen Verne lähti Pariisiin opiskelemaan juristin tutkintoa varten. Noin vuonna 1848 hän ryhtyi kirjoittamaan. Matkakertomusten tekeminen vaikuttaa paljastaneen hänelle omimman alansa: viehättävästi liioitellut matkojen ja seikkailujen kuvaukset, joista välittyvät tieteelliset yksityiskohdat lisäävät tarinoiden uskottavuutta.
Verne tutustui kirjailijoihin Alexandre Dumas ja Victor Hugo, jotka neuvoivat häntä kirjoittamisessa. Hän myös tapasi kustantaja Pierre-Jules Hetzelin, joka neuvoi Verneä lisäämään romaaneihinsa komiikkaa, muuttamaan surullisia loppuja iloisiksi ja laimentamaan poliittista sanomaa. Vernen ensiteos julkaistiin 1863. Tästä lähtien Verneltä ilmestyi lähes joka vuosi yksi tai useampi teos. Useimmat hänen teoksistaan ilmestyivät ensin sarjamuodossa Hetzelin kustantamassa viikkojulkaisussa.
Jules kirjoitti Merkilliset matkat -sarjan romaaneitaan yli 43 vuoden ajan, kunnes hän kuoli 87 vuoden iässä vuonna 1905. Vernen tuotantoon kuuluu 54 Merkilliset matkat -romaania, 11 muuta romaania ja lukuisia muita tekstejä. Verne on 148:lla kielellä käännettynä maailman käännetyin kirjailija. Verne tunnetaan yleisesti ”tieteiskirjallisuuden isänä” yhdessä aikalaisensa H. G. Wellsin kanssa. Verne seurasi eri maanosien politiikkaa ja oli hyvin perillä myös uusista tieteellisistä saavutuksista.
Vernen ensimmäiset romaanihahmot olivat melko stereotyyppisiä nerokkaita tutkijoita ja löytöretkeilijöitä, jotka olivat viktoriaaniselle ajalle tyypillisen reippaan edistyshengen vallassa ja tekivät uhkarohkeita matkoja maapallon tuntemattomiin osiin. Toisen ryhmän hänen tuotannostaan muodostavat erilaiset seikkailutarinat, joissa tiede on vain pienenä osana tarinaa.
Muita teoksia kirjailijalta Jules Verne
Kirja-arvioita
Yhtä hyvä kuin ensimmäinen osa. Luettu 2. laitos, suomentanut Matti Karjalainen, Valistus 1967. Hauska ja jännittävä. Erinomaista viihdettä.
Hyvän tuulinen kertomus kolmesta tykkikerhon jäsenestä, jotka laukaistaan Kuuhun ammuksen sisällä. Miehet eivät puutu aluksensa kulkuun millään lailla, koska mitään ohjaimia siinä ei ole. Pulmat kohdataan analyyttisillä pohdiskeluilla ilman paniikkia ja huolta. Miehistön käyttäytyminen on huumoripitoista ja rentoa. Tarinassa selitetään käsillä olevia pulmatilanteita pitkällisesti matematiikkaa ja fysiikan lakeja käyttäen, mutta toisaalta myös maallikkomaisesti. Tarinassa on paljon ympäristökuvausta niin matkan varrelta kuin Kuun läheisyydeltä. Tällainen kerronta ei oikein istunut omaan mieltymyksen piiriin. Vanhahtava suomenkieli oli kuitenkin paikoin kivaa luettavaa, mm. Kuuta kutsuttiin Maan saattolaiseksi eikä kiertolaiseksi. (23.11.2019)