Pimeyden hetki

Pidin todella paljon kirjasta aivan kuten muistakin soturikissoista ❤️

Jäi kuitenkin vaivaamaan tuo Tiikeritähden kuolema. 

Olisin odottanut, että kissan jonka voimat riittävät uhkaamaan neljää klaania olisi voinut tappaa vain itse Tulitähti ja ettei Tiikeritähti olisi kuollut niin helposti.

Mutta ei, Tiikeritähden tappoi kulkukissa Ruoska yhdellä kynnen iskulla.

Jotenkin se antoi Tiikeritähdestä, metsän pelätyimmästä kissasta heikon kuvan.

Ja minusta tuntui myös ettei Tulitähti lopulta saanutkaan "kostettua" Tiikeritähdelle.

Jotenkin Ruoska oli vaan väärä kissa Tiikeritähden tappajaksi :(

Paras kirja tästä saagasta! Koskettava, jännittävä, ja hyvä! En nyt ihan kaikkea muista, koska aikaa kirjan lukemisesta on jo jonkun verran. Tiesin heti että metsäklaanit voittaa Veriklaanin. Sekin oli jo aika lailla arvattavissa että kaikki klaanisi suostuu seuraamaan Tulitähteä taisteluun. Siinä vaiheessa, kun Tulitähti menettää ensimmäisen henkensä, väkisinkin säpsähtää jos unohtaa äkillisesti että Tulitähdestä tuli päällikkö jolla on 9 elämää.

Tämä kirja uhkuu jännitystä juonellaan, kun suuri lopputaistelu alkaa lähestyä. Olin kuitenkin jokseenkin pettynyt, kun Tiikeritähti on ollut niin suuressa osassa kaikissa kirjoissa, ja juoni on keskittynyt pitkälti tämän pahuudentekoihin, ja kun Tiikeritähti lopulta kuolee tässä osassa, on tuo kuolema nopea, eikä edes yhdenkään klaanikissan tekemä. Pidin kyllä ideasta tuoda kirjaan täysin uusi ja vahva vihollinen, ehkä vihollinen oli kuitenkin vähän liioiteltu kaikkine koiranhammaspantoineen ja kynsineen, joka vähän laski tämän kirjan pisteitä. Olen pitänyt kirjasarjassa juurikin siitä, että kissat ovat pysyneet kissamaisina, eikä niille ole luotu mitään ihmismäisiä piirteitä. Lopputaistelussa osa kohtauksista sai omiakin tunteita nousemaan vähän pintaan, varsinkin Valkomyrskyn kuollessa. Olisi ollut myös realistisempaa, että tässä suuressa lopputaistelussa olisi menetetty myös Myrskyklaanin osalta vähän enemmän henkiä, annettiin kuitenkin ymmärtää, että vastus on todella paha.

Taas aivan mahtava Soturikissat-kirja. Vaikka Tiikeritähden kuolema oli raaka, se oli ansaittu. Se että Tulitähti ei taistellutkaan Tiikeritähteä vastaan vei kirjasta liian ennalta-arvattavuuden pois. Siinä nyt noin lyhyesti kirjan päätapahtumat. Se jälkeen kun Veriklaani oli voitettu kirja jäi ehkä vähän odottamaan jotain. Ei se kummankaan näin hyvässä kirjassa ollenkaan haittaa. Se oli sarjalle hyvä päätösosa ja sen jälkeen halusi heti lukea lisää. Superhyvä kirja. Suosittelen kaikkia lukemaan!!

Varoitus!: Sisältää tosi pajon juonipaljastuksia!!!!!!!! Paras kohtaus oli kun Tulitähti sai yhdeksän henkeä. Kakkoseksi tuli se kohta jolloin se menetti yhden niistä. Muistoissa: Kiviturkki, Valkomyrsky, Tiikeritähti ja Ruoska. Tiesittekö että Tulitähti ja Tiikeritähti kohtaavat vielä? Kyllä vain!!! Kirjassa Viimeinen toivo. Se on viimeisen sarjan (tähtien merkin) viimeinen kirja. Tulitähti tappaa Tiikeritähden haamun ja kuolee vammoihinsa. Siis vielä Pimeyden hetkestä: Tosi hyvä, mutta ykkönen on silti paras.

Ruoskaa kävi sääliksi. Suomeksi käännettyjen kirjojen kanssahan ei tule siis ilmi Ruoskan ja Tiikeritähden yhtenevyyttä ja Ruoskan katkeruutta häntä kohtaan. Minusta Tiikeritähti kuolema oli oikeutettu teko Ruoskalta. Tiikeritähti oli kuitenkin aiheuttanut vain pahaa ja tappanut useita kissoja, yli sen yhdenksän hengen, mitä hän sai. Ensimmäisen kauden huipentuma, eli ehkä parhain kirja ensimmäiseltä kaudelta.