Valkoinen aura
Kansi: Jussi S. Karjalainen. Sidottu, kansipaperi.
Mitä olisit valmis tekemään saadaksesi kuolleen rakkaasi takaisin?
Seitsemännen kerroksen käytävä. Ovi. Punainen ruusu.
Iinan ensimmäistä opiskelusyksyä häiritsevät kummalliset unet, ja asuntolan yläkerroksen tyhjä asunto vetää häntä vastustamattomasti puoleensa. Opiskelustressiä, Iina tulkitsee. Sitten Iinan näkökentän laidalle ilmestyy kapeaharteinen hahmo. Asuntolassa on vuosia sitten murhattu opiskelijatyttö.
Iinan huoneeseen ilmestyy piirustuksia, joita hän ei muista piirtäneensä, ja hän tuntee tytön olevan läsnä, uhkaavana ja pelottavana. Kun ojasta löytyy alaston ruumis johon on porattu outo kuvio, Iinan unet, aavistukset ja pelot alkavat osoittautua tosiksi. Hänen on selvitettävä, mitä aiemmin murhatulle tytölle tapahtui ja miksi tämä ei voi levätä rauhassa.
Valkoinen aura on piinaava kertomus menetyksestä, joka ajaa epätoivoisiin tekoihin.
Espoolaisen kauhukirjailija Mia Vänskän (1972) aiemmat romaanit Musta kuu ja Saattaja ovat värisyttäneet niin lukijoita kuin kriitikoita.
Kirjasta sanottua:
”Mia Vänskän romaani Valkoinen aura on hyytävän pelottava. Vänskä luo mestarillisesti pikkuhiljaa etenevää jännitystä. Teosta uskaltaa verrata jopa Stephen Kingin kirjoihin.” – Martta Kaukonen, Iltalehti Ilona
”Toden ja kuvitellun välinen selväpiirteinen raja käy yhä hämärämmäksi, ja tätä kauhuromanttista ihmismielen keskimaata Vänskä tulkitsee oikein sujuvasti.” – Tommi Aitio, Kauppalehti
”Mia Vänskä onnistuu uutuudellaan herättämään uteliaisuutta, pelkoakin. Hän haastaa lukijan unohtamaan ennakkoluulonsa ja astumaan selittämättömään maailmaan.” – Juha Vähäkangas, Kaleva
Mia Vänskä
Mia Vänskä (s. 1972) on valmistunut Tampereen yliopistosta pääaineenaan englantilainen filologia. Hän työskentelee IT-alalla ja kirjoittaa työkseen teknistä dokumentaatiota. Kirjoittamisen ja lukemisen lisäksi hän harrastaa lenkkeilyä ja on myös pääkaupunkiseudun teatteritarjonnan suurkuluttaja.
Kirja-arvioita
Pidin kirjasta ja mielestäni se oli sopivan jännittävä. Teksti oli sujuvaa ja helppolukuista. Loppu oli vain todella hämmentävä ja siinä heräsi pari kysymysmerkkiä.
Valkoinen aura kirjan alku on hyvin lupaava, ja paikoitellen todella selkäpiitä karmivakin. Mutta vain alussa. Kirjasta tulee yllättäen vähän tylsä, sekä paikoillaan jannaava. En myöskään pitänyt Vänskän kirjoitustyylistä. Siinä tökki jokin ja pahasti.
Hahmot jäivät aika vaillinaisiksi, eikä kukaan noussut edes hyväksi hahmoksi.
Kirja on kuitenkin nopeasti luettava, joten ei ollut ihmekään, että ohuen kirjan luki hetkessä. Kirjassa on myös hyvä sanoma, sekä traaginen loppu. Myös ihan viimeiset sivut olivat todella hyviä. Loppu sai aikaan väristyksiä, mitkä olivat tuttuja kirjan alkupuoliskossa, ja pelkästään kirjan alun ja lopun takia kirja saa kaksi tähteä.
Juoneltaan kirja on hyvä ja Mia Vänskä osaakin kirjoittaa tekstiään hyvin ja koukuttavasti, mutta tästä teoksesta puuttuu kuitenkin se jokin - nimittäin kauhu. Kirjassa olisi ollut hyvät ainekset hiuksianostattavaan kauhuun, mutta Vänskä on onnistunut tekemään siitä jollain tavalla laimean. Tästäkin huolimatta pidin kuitenkin kirjasta, vaikken sitä varsinaisesti ihan kauhun puolelle laskisi. Täytyy myöntää että pidän Vänskän aikaisemmista teoksista Saattajasta ja Mustasta kuusta paljon enemmän kuin tästä. Satuin myös huomaamaan että aiempien teosten nimetkin Vänskä oli onnistunut sujauttamaan mukaan tähän teokseen. Pidin kirjan juonessa sen yliluonnollisuudesta ja varsinkin aiheesta, mutta kuten mainitsinkin niin jotenkin se ei kuitenkaan puhunut tässä edukseen.