Musta kuu
Kansi: Jussi S. Karjalainen. Sidottu, kansipaperi.
Eristynyt mökkikylä lupaa rauhaa lomailijoille: nelikymppinen perheenäiti Annukka tarvitsee hermolepoa, lööpeissä ryvettynyt bändi lähtee paikkaamaan välejään, isä lomailee pienen tyttärensä kanssa, iäkäs pariskunta viettää kuherruskuukauttaan. Idyllisen mökkikylän historia kiehtoo lomailijoita – lähistöllä sijaitsee muinainen uhripaikka.
Mökkiläiset tekevät kapean kuunsirpin valossa uhripaikalle yöllisen tutkimusretken, jonka seurauksia kukaan ei osaa aavistaa. Pian myyttien ja todellisuuden rajat alkavat sekoittua: metsä puristuu mökkien ympärille, tuuli hengittää kuin elävä olento ja kuu hohtaa taivaalla keskellä päivää. Sitten rannasta löytyy ruumis. Se on peittynyt mustiin perhosiin.
Musta kuu on vahvatunnelmainen ja aistillinen kertomus ihmismielen pimeästä puolesta, syyllisyydestä ja vastuusta. Muinaiset myytit ja jännitys punoutuvat yhteen maagiseksi kokonaisuudeksi, joka sulkee lukijan taikapiiriinsä.
Kauhukirjailija Mia Vänskä (1972) on espoolainen tekninen kirjoittaja, jonka esikoisteos Saattaja (2011) keräsi kiitoksia niin lukijoilta kuin kriitikoiltakin.
”Mia Vänskän Musta kuu on selkäpiitä karmiva kauhuromaani. Vänskä hallitsee kauhun lajityypin täydellisesti.” – Martta Kaukonen, Ilona
”Vänskän jännitysromaanin Musta kuu juonirakenne on lajissaan kansainvälistä tasoa.” – Otto Lappalainen, Salon Seudun Sanomat
Käyttäjät lukeneet myös
Mia Vänskä
Mia Vänskä (s. 1972) on valmistunut Tampereen yliopistosta pääaineenaan englantilainen filologia. Hän työskentelee IT-alalla ja kirjoittaa työkseen teknistä dokumentaatiota. Kirjoittamisen ja lukemisen lisäksi hän harrastaa lenkkeilyä ja on myös pääkaupunkiseudun teatteritarjonnan suurkuluttaja.
Muita teoksia kirjailijalta Mia Vänskä
Kirja-arvioita
Mia Vänskän aiempi romaani Saattaja ei herättänyt minussa varauksetonta ihailua, joten tartuin Mustaan kuuhun liiemmittä odotuksitta. Tällä kertaa kuitenkin yllätyin jossain määrin positiivisesti. Tapahtumat sijoittuvat hyvinkin tiiviisti pieneen mökkikylään, jota kansoittaa sekalainen joukko ihmisiä välejään paikkailevasta rockyhtyeestä perheenäidin roolia pakoilevaan naiseen ja iäkkääseen pariskuntaan. Kovin moniulotteisiksi eivät henkilöhahmot ehdi kirjan aikana kasvamaan, mutta henkilöiden välisten jännitteiden ja vuorovaikutuksen kuvaus kantaa silti riittävästi pitääkseen lukijan mielenkiinnon yllä. Romaanin edetessä tunnelma mökkikylässä tiivistyy niin että lukijakin sen tuntee. Jännite pysyy yllä oikein mukavasti, ja erityisesti muutama kohtaus onnistuu synnyttämään varsin hyytävää outouden tunnetta. Onnistuneesti kirjoitettu, sanoisin. Loppuosa kirjaa sen sijaan kallistuu melko ennalta-arvattaviin kuvioihin, erityisesti mitä tulee henkilöhahmojen kohtaloihin. Ihan viimeisimpien sivujen jälkinäytöksessä sen sijaan heitetään muutama kommentti, joiden perusteella tästä saisi sen pakollisen halvan jatko-osan kyhättyä, jos kyseessä olisi amerikkalainen elokuva. Ihan hauska ja toimiva lopetus. Kokonaisuutena Musta kuu ei ollut mitenkään maata mullistava lukukokemus, mutta viihteellisessä mielessä ihan luettava kirja silti.
Musta Kuu on selvästi parempi kuin Vänskän esikoinen Saattaja. Saattajassa ihmissuhdesotkut olivat enemmän esillä ja kauhuaines jäi taka-alalle, Mustassa Kuussa tilanne on toinen. Vaikka hahmoilla on luurankoja kaapissa ja menneisyyttä paljastetaan tarinan edetessä, ne eivät vie liikaa tilaa tarinassa vaan tukevat sitä. Miljöö on suomalainen – metsäinen ja syrjäinen mökki kylä. Metsästä ja mökistä tuli itselläni kaikuja Evil dead elokuvasta, jota 80-luvulla kavereiden kanssa katsottiin leikkaamattomana VHS nauhalta ja kuinka se olikaan pelottava silloin. Tässä ei ihan Evil dead fiiliksiin päästä, mutta kauhu on selkeästi läsnä ja tarina on yksityiskohtineen rakennettu hyvin. Teksti on sujuvaa ja tarinan halusi lukea melkein yhtä soittoa loppuun.
