Korento
Kansi: Johanna Junkala. Sidottu.
Topelius-palkintoehdokas 2021.
Vavahduttava, loisteliaasti kerrottu tarina vastarinnasta eriarvoisessa yhteiskunnassa.
Kaksi nuorta naista, Satomi ja Mai ovat aina pitäneet yhtä. He ovat syntyneet internointikylään saarella, jota ennen vesien nousua kutsuttiin Japaniksi. He ovat ulkokansalaisia joiden tarkoitus on palvella kokokansalaisia.
Hyvinä iltoina he menevät yhdessä merenrantaan kahlaamaan. Se heillä sentään vielä on, vaikka heiltä vietäisiin kaikki muu.
Sitten komentaja Rafikov vie Main mukanaan Nymfiksi.
Eikä Satomi voi enää vain odottaa.
”Nyt seison tässä ja sisältä minä ratkean, noin vain. Ajattelen vain loppua.”
Käyttäjät lukeneet myös
Anne-Maija Aalto
Anne-Maija Aalto (s. 1988) on kotoisin Lappeenrannasta, mutta asuu nykyään Turussa miehensä kanssa. Aalto on humanististen tieteiden kandidaatti, joka on opiskellut kirjallisuutta ja luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa. Aallon esikoisromaani Syvään veteen ilmestyi vuonna 2016. Toinen romaani Korento (2020) oli Topelius-palkintoehdokkaana. Romaani Mistä valo pääsee sisään (2021) voitti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon ja oli Tähtivaeltaja-palkinnon ehdokkaana.
Kirja-arviot ja kommentit
Pidin tästä. Nykymaailmassa tuntuu, ettei tämän kaltainen tulevaisuus ole välttämättä kovinkaan kaukana. En odottanut näin rankkaa settiä nuortenkirjalta, välillä tuntui että kurjuutta oli liikaakin. Kirjoitustyyli oli kaunista, mutta loppu tuli jotenkin äkisti ja apu pyytämättä. Mutta pitkästä aikaa uppouduin tarinaan syvästi. Välitin aidosti siitä, mitä henkilöille käy.
Kirja kertoo kahden nuoren naisen välisestä syvästä ystävyydestä ja erosta.
Varsinkin alkupuolella tarinan eteneminen oli hidasta ja toistavaa. Karsimista olisi saanut olla reippaasti ja lyhentää tarina vaikkapa pienoisromaani mittaiseksi. Tässä mitassa tarina kävi tylsähköksi. Dystopiana tarinassa ei ollut toivomaani omaperäisyyttä. Jos maailmaa rinnastaa reaalimaailmaan, mieleen tuli ensimmäisenä Ulkokansalaisten yhteneväisyys Amerikan intiaaneihin. Ulkokansalaisilla oli intiaanikulttuurin omaisia rituaaleja ja eristäminen ja ruokakiintiöt toivat mieleen reservaatit. Jonkin verran kaikuja oli myös keskitysleireistä. Naisten alistaminen taas toi mieleen reaalimaailman muslimi kulttuurin. (9.4.2022)
Tämä on todella hyvä, kauniisti kirjoitettu kirja, joka omaa myös todella upean kannen. Vaikka asioiden kuvailua oli paljon, niin se ei haitannut yhtään tämän kirjan kanssa. Kirjassa käsitellään rankkoja aiheita hiljaista optimismia unohtamatta. Lopussa olisi ollut kiva tietää, mitä kaikille hahmoille kävi ja se jäi hieman vaivaamaan.
Rankka kertomus eriarvoisuudesta ja täydellisyyden illuusiosta. Kirjassa käsitellään todella rankkoja aiheita ajatuksiaherättävästi. Kerrontatyyli oli liian kuvailevaa minun makuuni, tarina ei imaissut mukaansa. Se tuntui usein tylsältä. Loppu oli yllättävä ja outo.