Mielestäni vähän liioiteltu väite, että kirja olisi Andy Weirin paras, mutta tämän tuotannon ystävänä en kuitenkaan todellakaan pettynyt. Kirjassa on Weirille tavalliseen tapaan huumoria ja tiedettä selitettynä ymmärrettävästi. Suurin ero aiempiin kirjoihin verrattuna ehkä on se, että niissä päähenkilölle mielestäni sattuu enemmän virheitä ja tässä virheitä tulee mukaan kuvioon vasta aivan kirjan loppupuolella. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä kirja keskittyy enemmän hahmojen suhteen rakentamiseen. Myös kirjan herättämä tunteiden kirjo on mielestäni laajempi kuin muissa Weirin kirjoissa.
Huonoja puolia kirjassa mielestäni on vain kaksi: Ensinnäkin ajat ovat muuttuneet kirjan kirjoittamisesta paljon, joten maailmanpoliittinen puoli häiritsi ja tuntui ehkä hieman epäuskottavalta sekä oli epätoivottu muistutus tosielämästä. Toinen asia on päähenkilön hahmokaari, joka mielestäni meni viime hetkellä vähän pilalle, ja se jäi häiritsemään, koska uskon, että muutamalla pienellä muutoksella siitä olisi voinut saada täydellisen.
