Kun nukkuja herää
Alkuteos: When the Sleeper Awakes, 1899. Uusi laitos: The Sleeper Awakes, 1910.
1. laitos: Suomentanut Jalmari Finne. Otavan romaanisarja 36. Otava, 1907.
2. laitos: Suomentanut Tero Valkonen. Desura, 2001. Nidottu.
Kun kaksisataa vuotta nukkunut Graham herää Lontoossa vuonna 2100 hänet uhataan surmata, koska hänen huomataan vaalivan 1800-luvun humanistisia aatteita.
Vuoden 2100 yhteiskuntaa hallitsee kahdentoista miehen neuvosto, jonka käsissä on miltei koko maailman varallisuus. Teknisesti äärimmäisen kehittyneessä mutta moraalisesti rappeutuneessa uudessa yhteiskunnassa suurten joukkojen viihdyttämisestä ja henkisestä turruttamisesta huolehditaan monin tavoin. Kirjat on korvattu puhekoneilla, ja useimpien ihmisten koulutus rajoittuu hypnoosin avulla opetettaviin työrutiineihin.
Maaseutu on autioitunut ja ihmiset elävät jättiläismäisissä kaupungeissa. Vallanpitäjät pyrkivät ulottamaan valvonnan kaikkialle. Yksityiselämä on hävinnyt.
H. G. Wellsin Kun nukkuja herää -teosta pidetään ensimmäisenä antiutopiaromaanina, josta monet myöhemmät pessimistiset utopiat kuten George Orwellin Vuonna 1984 tai Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma ovat saaneet merkittäviä vaikutteita.
H. G. Wells
Englantilainen H. G. Wells (1866-1946) oli opettaja, toimittaja, sosiologi ja historioitsija. Lisäksi hän oli erittäin tuottelias, osallistuva kirjailija, jonka lukuisat romaanit käsittelivät ajassa liikkuvia aiheita, yhteiskunnallisia ongelmia, jopa naisasiaa. Hän oli sukupolvensa aatteellinen mielipidevaikuttaja, joka kyseenalaisti viktoriaanisen ajan luutuneita käsityksiä.
Wellsin teoksia on suomennettu runsaasti 1900-luvun alusta alkaen. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat tieteisromaanit Aikakone (1895), Tohtori Moreaun saari (1896), Näkymätön mies (1897), Maailmojen sota (1898), Kun nukkuja herää (1899) ja Ensimmäiset ihmiset kuussa (1901). Wellsiä ja Jules Vernea on kutsuttu ”science fictionin isiksi”.
Muita teoksia H. G. Wells
