Tyylit: fantasia > korkea fantasia, nuoret
Osallistu keskusteluun (viestejä 13 kpl)
Alkuteos ilmestynyt 1968. Suomentanut Kristiina Rikman. Päällyksen kuva: Seppo Lindqvist. Typografia: Kari Kotka.
Boston Globe-Horn Book Award 1968, Lewis Carroll Shelf Award 1979.
1. painos: WSOY, 1976. Päällyksen kuva: Seppo Lindqvist. Typografia: Kari Kotka. Sidottu, kansipaperi.
2. painos: WSOY, 1984. Päällyksen kuva: Seppo Lindqvist. Päällyksen suunnittelu: Graafinen studio Holm & Kalliomaa. Kultaiset klassikot. Nidottu.
3. painos: WSOY, 1990. Nidottu.
Maameren velho on ensimmäinen osa tunnetun amerikkalaisen
kirjailijan, moneen kertaa palkittujen nuortenkirjojen ja
tieteiskirjojen tekijän satutrilogiasta Maameren tarinat. Se vie
lukijansa taianomaiseen Maameren saaristoon, maailmaan, joka on, eikä
ole. Maameri on mahtavien taikureiden ja velhojen maa, tummien
varjojen, eksyttävien labyrinttien, kadonneiden aarteiden ja suurten
seikkailujen maa.
Maameri on Varpushaukan maa, ja Varpushaukka on synnynnäinen velho, joka osoittaa maagiset kykynsä jo pienenä poikana. Velhojen koulussa Varpushaukasta kehittyy vaikutusvaltainen velho Ged, joka nostattaa tuulta, siunaa vettä ja parantaa sairaita. Hän tekee urotöitä, niitä joista tulevat sukupolvet kertovat sankarilauluissaan: lannistaa lohikäärmeistä mahtavimman. Mutta hän tekee myös virheen: päästää irti varjon, pahan, joka uhkaa maailmaa ja on vähällä tappaa Gedin.
Alkaa Gedin pitkä ja armoton kamppailu pahaa vastaan.
Uusimmat keskustelut
| Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut |
Tietoa kirjailijasta :: Ursula K. Le Guin
Ursula Kroeber Le Guin [gwin] (1929–2018) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Amerikan tieteis- ja fantasiakirjailijoiden yhdistys myönsi hänelle suurmestarin arvonimen vuonna 2003. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat nuorten fantasiatrilogia Maameren tarinat (1968–72) ja tieteisromaani Pimeyden vasen käsi (1969).
Ursula Kroeber syntyi Kalifornian Berkeleyssä. Hänen isänsä Alfred Kroeber oli antropologi ja äitinsä Theodore Kroeber kirjailija. Tämä tausta, etenkin antropologia, on vaikuttanut Le Guinin kirjalliseen tuotantoon.
Ursulan lapsuudessa isä kertoi lapsille iltaisin Amerikan alkuperäisten asukkaiden ja muiden eri yhteisöjen tarinoita. Perheen talo oli täynnä kirjoja: antropologisia ... (lisää)
Muita kirjoja joista saatat pitää
 |  |  |
Kirja-arvioita (8) |
|---|
Olen lukenut tämän sarjan nyt kolmesti: -80 luvulla kun kaikki lukeminen oli parempaa kuin vanhempien tarjoama elämä, -90 luvulla kun fiktio oli kiinnostavampaa kuin teoreetisen fysiikan tenttikirjat ja -00 luvulla kun mietin mitä kirjoja tuputtaisin lapsilleni. Kun jään eläkkeelle, ensimmäisenä luen tämän sarjan uudestan, jotain taikaa tässä on.
|
Sarjaa on kehuttu tosi paljon ja päätin kokeilla tätä. Petyin kuitenkin kirjaan. Kirja oli tosi tylsä, maailma tai henkilöt eivät olleet kiinnostavia, juoni ei ollut mukaansatempaava.
|
Kirja oli jollain tapaa mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu, en pahemmin yleensä arvosta velhoja päähenkilöinä, mutta nyt tein poikkeusen. Tässä oli jotain mystistä, tulen varmasti lukemaan viellä lisää Ursulan kirjoja, vaikka juttu välillä lopahtikin, niin siitä huolimatta...
|
Siitä kun olen lukenut Maameren tarinat on hyvin pitkä aika. Silloin pidin sitä todella hyvänä.
|
Kirja oli mukaan tempaiseva, nopea ja ehkä vähän synkkä seikkailu romaani. Pidin kirjasta erittäin paljon ja halusin heti lukea seuraavan osan.
|
Aivan loistava kirja joka sai minut 90-luvun alussa kiinnostumaan fantasia kirjallisuudesta. Muutamia fantasia kirjoja olin lukenut aikaisemmin, mutta tämä oli se kirja joka vei mennessään.
|
Ihan hyvä peruskirja ja tarina. Aivan ykkössuosisiksi ei yllä, mutta kaikki sarjan kirjat on luettu, loppua kohden vain lukutahti hidastui ja alkoi jollain tapaa kyllästyttämään. Välillä on todella hyviä seikkailuja, mutta loppujen lopuksi aivan valtavasti ei jäänyt mieleen. Ja luulen, että yhdenkerran lukemiseksi tämä jää, vaikka sarajn lukemisesta on jo monia vuosia.
|
|
Kirja on ihan kohtuullisen hyvä. Loppu varsinkin tökkii pahasti, mutta alusta pidin. Kirjassa oli myös jollain tapaa sellainen etten tajunnut sitä, eikä tarina päässyt millään asiasta toiseen. Suosittelen kirjaa sellaisille lukijoille, jotka oikeasti pitävät fantasiasta.
|
Tero Kähkönen, Zarniwoop
Uusin jäsen: Kati Piehl
Jäseniä yhteensä: 8754