Maameren velho

Ursula K. Le Guin
fantasia > korkea fantasia, nuoret
Maameren velho (Maameren tarinat #1) - Ursula K. Le Guin7.92

Alkuteos ilmestynyt 1968. Suomentanut Kristiina Rikman. Päällyksen kuva: Seppo Lindqvist. Typografia: Kari Kotka.

Boston Globe-Horn Book Award 1968, Lewis Carroll Shelf Award 1979.

1. painos: WSOY, 1976. Päällyksen kuva: Seppo Lindqvist. Typografia: Kari Kotka. Sidottu, kansipaperi.
2. painos: WSOY, 1984. Päällyksen kuva: Seppo Lindqvist. Päällyksen suunnittelu: Graafinen studio Holm & Kalliomaa. Kultaiset klassikot. Nidottu.
3. painos: WSOY, 1990. Nidottu.

Maameren velho on ensimmäinen osa tunnetun amerikkalaisen kirjailijan, moneen kertaa palkittujen nuortenkirjojen ja tieteiskirjojen tekijän satutrilogiasta Maameren tarinat. Se vie lukijansa taianomaiseen Maameren saaristoon, maailmaan, joka on, eikä ole. Maameri on mahtavien taikureiden ja velhojen maa, tummien varjojen, eksyttävien labyrinttien, kadonneiden aarteiden ja suurten seikkailujen maa.

Maameri on Varpushaukan maa, ja Varpushaukka on synnynnäinen velho, joka osoittaa maagiset kykynsä jo pienenä poikana. Velhojen koulussa Varpushaukasta kehittyy vaikutusvaltainen velho Ged, joka nostattaa tuulta, siunaa vettä ja parantaa sairaita. Hän tekee urotöitä, niitä joista tulevat sukupolvet kertovat sankarilauluissaan: lannistaa lohikäärmeistä mahtavimman. Mutta hän tekee myös virheen: päästää irti varjon, pahan, joka uhkaa maailmaa ja on vähällä tappaa Gedin.

Alkaa Gedin pitkä ja armoton kamppailu pahaa vastaan.

Keskustelua: Ursula K. Le Guin :: viestejä 13 kpl
Arvosana kirjalle


Julkaistu: 1976
Kustantaja: WSOY
Tyylit: fantasiakorkea fantasia, nuoret
Avainsanat: lohikäärmeet
Alkuperäinen nimi: A Wizard of Earthsea
Arvosanalla: 7.92/10
Arvosanoja: 340
Muokattu: helmikuu 05, 2020

Maameren tarinat -kirjasarja

Alasarja Maameren tarinat (sarjakuva)

Maameren tarinat 1–38.22
Maameren tarinat 1–48.36
Maameren tarinat 5–68.24
Maameren velho (Maameren tarinat #1)7.92
Atuanin holvihaudat (Maameren tarinat #2)7.94
Kaukaisin ranta (Maameren tarinat #3)7.98
Tehanu (Maameren tarinat #4)7.50
Kertomuksia Maamereltä (Maameren tarinat #5)7.80
Toinen tuuli (Maameren tarinat #6)7.96

Kirja-arvioita

9/10 |
maaliskuu 27, 2020
Mielestäni kirjan alku oli hyvä, se ei ollut tylsä tai hidas, niin kuin joissain kirjoissa on. Kirja ei missään vaiheessa lopettanut yllättämästä ja muuttumasta jännittävämmäksi. Kirjassa oli kuitenkin myös omituisia asioita, joiden takia en antanut kirjalle viittä tähteä.
8/10 |
heinäkuu 10, 2016
Siitä kun olen lukenut Maameren tarinat on hyvin pitkä aika. Silloin pidin sitä todella hyvänä.
9/10 |
tammikuu 19, 2016
Kirja oli mukaan tempaiseva, nopea ja ehkä vähän synkkä seikkailu romaani. Pidin kirjasta erittäin paljon ja halusin heti lukea seuraavan osan.
10/10 |
kesäkuu 01, 2014
Aivan loistava kirja joka sai minut 90-luvun alussa kiinnostumaan fantasia kirjallisuudesta. Muutamia fantasia kirjoja olin lukenut aikaisemmin, mutta tämä oli se kirja joka vei mennessään.
6/10 |
lokakuu 11, 2013
Ihan hyvä peruskirja ja tarina. Aivan ykkössuosisiksi ei yllä, mutta kaikki sarjan kirjat on luettu, loppua kohden vain lukutahti hidastui ja alkoi jollain tapaa kyllästyttämään. Välillä on todella hyviä seikkailuja, mutta loppujen lopuksi ...
4/10 |
joulukuu 19, 2012
Sarjaa on kehuttu tosi paljon ja päätin kokeilla tätä. Petyin kuitenkin kirjaan. Kirja oli tosi tylsä, maailma tai henkilöt eivät olleet kiinnostavia, juoni ei ollut mukaansatempaava.
10/10 |
kesäkuu 29, 2010
Olen lukenut tämän sarjan nyt kolmesti: -80 luvulla kun kaikki lukeminen oli parempaa kuin vanhempien tarjoama elämä, -90 luvulla kun fiktio oli kiinnostavampaa kuin teoreetisen fysiikan tenttikirjat ja -00 luvulla kun mietin mitä kirjoja ...
4/10 |
toukokuu 05, 2010
Kirja on ihan kohtuullisen hyvä. Loppu varsinkin tökkii pahasti, mutta alusta pidin. Kirjassa oli myös jollain tapaa sellainen etten tajunnut sitä, eikä tarina päässyt millään asiasta toiseen. Suosittelen kirjaa sellaisille lukijoille, jotka oikeasti pitävät fantasiasta.
8/10 |
maaliskuu 10, 2009
Kirja oli jollain tapaa mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu, en pahemmin yleensä arvosta velhoja päähenkilöinä, mutta nyt tein poikkeusen. Tässä oli jotain mystistä, tulen varmasti lukemaan viellä lisää Ursulan kirjoja, vaikka juttu välillä lopahtikin, niin siitä huolimatta...