Kesälukuhaaste 2015: William Gibson: Neurovelho

Ketju kesälukuhaasteeseen ilmoitetulle kirjalle [url=http://www.risingshadow.fi/library/book/279-neurovelho] William Gibson: [i] Neurovelho [/i] [/url]   Tutustu ohjeisiin: [url=http://www.risingshadow.fi/forum/lukupiiri/2199-kesalukuhaaste-2015#32110]Linkki.[/url]

Tämä oli minun ilmoittamani. Ei valinnalle ole kai mitään erityistä syytä, se vaan pätkähti jostain mieleen kun yritin keksiä haasteeseen sopivaa spefikirjaa. Se on kai ollut jo kauan mielen taka-alalla yhtenä niistä monista kirjoista, joista on vähän semmoinen kutina että se "pitäisi" lukea yleissivistyksen tms. vuoksi.

Arvonnassa tämä osui minulle. Vaikuttaa mielenkiintoiselta.

No niin, vihdoin ja viimein tämä nousi lukupinon päällimmäiseksi. Kyllä sitä on jo odotettukin. Kohtapuoliin nähdään löytyykö tästä mitään (järkevää) sanottavaa. To be continued...

Olen nyt lukenut vähän yli sata sivua eli kirjan kaksi ensimmäistä osaa ja olen aika pettynyt. Tuntuu etten ymmärrä tästä hittojakaan. Tunnelma ja miljöö ovat ihan mielenkiintoisia mutta tarina itsessään on sekavanpuoleinen. En vielä tässäkään vaiheessa osaa sanoa mikä juoni on, mitä tässä tavoitellaan ja varsinkaan miksi. Kieli vilisee sanoja, joita en ymmärrä, mikä taas saa keskittymiseni herpaantumaan ja siksi tuppaan lukemaan tätä lyhyissä pätkissä. Se taas ei auta yhtään hahmottamaan tarinaa paremmin.   Aluksi minulla oli hyvin vahvoja mielikuvia sellaisesta Blade Runner -tyyppisestä synkästä, neonvalojen täyttämästä kaupunkimaisemasta, mutta sekin on alkanut pikkuhiljaa hiipua. Tarinan henkilöt eivät herätä minkäänlaisia tunteita ja enemmän kiinnostaisi tietää kirjan maailmasta ja sen historiasta. Heti ekalta sivulta alkaen en ole voinut välttyä tunteelta, että olisi pitänyt lukea joku toinen kirja ennen tätä, että voisin ymmärtää paremmin Neurovelhon maailmaa. Toivottavasti tämä vielä tästä selkenee.

Toiveeni osoittautui yltiöoptimistiseksi, sillä nyt kun kirja on luettu, en ole paljon hullua hurskaampi. Tai en olisi jos en olisi lukenut Wikipediasta Neuromancerin juonitiivistelmää. Sen jälkeen asiat tuntuivat jo paljon selkeämmiltä. Jo lukiessa tuli fiilis, että tämä voisi ehkä olla ymmärrettävämpää jos lukisi alkukielellä. Suomennos tökki jotenkin vastaan eikä se tuntunut kovin luontevalta (varsinkin niiden rastafarien murre oli jotain jäätävää). Tämä tunne vain voimistui sen wikitiivistelmän jälkeen. Siitä selvisi esim. että suomennoksen Torino olikin alunperin Turing, mikä kävi paljon paremmin järkeen. Ihmettelinkin mitä ihmeen italialaisia yhtäkkiä pätkähti näyttämölle.   Mutta joo, ei tämä nyt mikään järisyttävä lukukokemus ollut. Turhauttava pikemminkin, kun jatkuvasti tuntui kun ei ymmärtäisi mistään mitään ja sitten kun luuli ymmärtävänsä jotain, niin matto kiskaistiin jalkojen alta. Saa kyllä minun osaltani jäädä Gibsonit tähän yhteen.

Samaa mieltä. Tuntui sekavalta, kun kirjan taannoin luin, vaikka kuinka ”tarkkaan” sitä yritti lukea. Olen huomannut muutenkin, että kyberpunk ei ole yleensä ottaen se mieluisin scifin alagenre minulle.

Minä olin pitänyt tätä jonkinlaisena scifi-klassikkona, must-readina ja se on siksi roikkunut tolkuttoman pitkällä lukulistallani tolkuttoman pitkään. Näillä puheilla vedän se yli listalta ja vapautan itseni turhasta "täytyy"-painolastista. Olkoon kuinka klassikko vaan, jos se on niin huono, miltä kommenttien perusteella kuulostaa, ei sitä tarvitse lukea.

Neuromancer tosiaankin kuuluu yleissivistykseen, mutta en yleissivistyksestä sanoisi että siihen pitää olla ensikäden kautta tutustunut. :tongue:   Mun hämärien muistikuvien mukaan suomennos voisi kyllä olla parempi, mutta eipä tuo alkuperäiskielelläkään mitään kovin ymmärrettävää proosaa ole (muistaakseni - kun olen jotain Gibsonia joskus vilkaissut englanniksikin). Yritetty luoda ja käyttää teknistä katukieltä, jollaista ei tuohon aikaan ollut olemassakaan, ja jollaiseksi ei teknojargoni ole myöhemmin edes kehittynyt. Ja tietotekniikkaan perehtyneenä minua on alkanut vuosien varrella yhä vain enemmän hiertää kirjailijan ja tämän teoksen perinnöksi jättämän kyberpunkvirtuaalitodellisuuskuvaston täydellinen tietämättömyys alasta.

Ensimmäinen osa luettuna.. Kirja makaa lipaston päällä ja tuijottaa minua syyttävästi, koska kaikki muut kirjat menevät edelle. Jos viikonloppuna tarttuisin siihen uudelleen.

Vihdosta viimein sain tämän luettua! Pari viikkoa kirja oli hukassa, kunnes se löytyi sängyn ja seinän välistä.. Kirja vaikutti hieman sekavalta ja valitettavasti ajankohta ei auttanut yhtään. Luin kirjan lukumaratonin aikana keskellä yötä. Kirja olisi kaivannut huomattavastsi skarpimpaa lukijaa. Ei huono, mutta ei mikään uuhlalaakaan. Kirja on niin lyhyt, että ehkä tartun siihen joskus uudelleen. Jatko-osat aion lukea.

Olen hieman hämmentyneenä seurannut tätä keskustelua, sillä olen lukenut Neurovelhon aikoinaan heti kun se suomeksi ilmestyi 90-luvun alussa, ja pidin siitä silloin todella paljon. Niinpä päätin nyt lukea kirjan uudelleen silläkin uhalla, että aika olisi kullannut muistot, ja/tai teos ei olisi kestänyt aikaa. Suomennos ei tosiaan nykysilmin katsottuna saanut ihan puhtaita papereita, mukana oli muutama melkoinen käännöskukkanen, esim. tuo edellämainittu Turing -> Torino. Muutaman termin kohdalla oli myös käynyt niin, että käännösvaiheessa ei suomeksi varmaan ollut sanalle vakiintunutta käännöstä, ja suomentaja oli keksinyt termin jota ei nykysuomessa käytetäkään. Ja pitää myös muistaa, että teos on kirjoitettu herran vuonna 1983 jolloin Commodore 64 oli uusinta uutta tietotekniikan saralla, eli jotain pientä pitää antaa anteeksi, kuten vaikka kolme megaa kuumaa RAMia kaupustelu. :) Mutta näistäkin huolimatta kirja kyllä tälläkin kertaa tempaisi minut mukaansa ja viihdyin sen ääressä mainiosti. Rasimus tuossa edellä valitteli teoksen luomaa virtuaalitodellisuuskuvastoa. Itse olen it-alan ammattilainen jo 20v työhistorialla, mutta minua tuo vr-kuvasto ei jostain syystä nytkään häirinnyt. Tiedä sitten, että olenko tuohon visioon vaan luontevasti kiinni kasvanut, mutta en pidä aivan mahdottomana että kun kehitys tässä kehittyy vielä joitain vuosikymmeniä niin päästäisiin nykyisesti 2d-webistä Oculus Riftin ja vastaavien silmikkojen kehityksen kautta 3d-ympäristöihin joissa verkko datoineen esitettäisiin jollain lailla graafisesti.   Mutta summa summarum, itse pidin kirjasta edelleen ja se on mielestäni paikkansa genreklassikkona ansainnut. Nykyvalossa saattaisin kyllä suositella kirjan lukemista englanniksi mikäli käännöskukkaset aiheuttavat allergisia oireita.