Miniatyyripelit

[b]Kuka pelaa ja mitä? Warhammer? Warmachine/Hordes? Jotain ihan muuta?[/b]   Itse en osaa muusta puhuakaan kuin Warmachine/Hordes -miniatyyripelistä, joka on [url=http://privateerpress.com/]Privateer Pressin[/url] oma sotapeli. Armeijat koostuvat johtajasta, muutamasta sotakoneesta, yksittäisistä sankareista ja joukkueista, ja muista osista. Pelin voi aloittaa jo 15 pisteen armeijalla, mutta yleisimmin käytetään 35 pistettä.   En ole kovinkaan paljon pelannut, mutta minulta löytyy aika paljon jo [url=http://battlecollege.wikispaces.com/Cryx]Cryx[/url]in epäkuolleita. Pystyn tekemään monenlaisia kokoonpanoja, joista olen tykästynyt 15 pisteen armeijaani: Goreshade3, Harrower, Darragh Wrathe ja Soulhunters (3). Ryhmä on toiminut erittäin hyvin ja tästä on hyvä laajentaa, kunhan saan täyden ryhmän bane ridereita käyttööni.

Nykyään tulee pelailtua enää muutamia kertoja vuodessa, mutta aikaisemmin pelasin aika ahkerastikin (viikoittain). Kyllähän ne kaikki ukot on tallessa, jos vaikka tulee tarvetta.   Eniten on tullut pelattua historiallisia pelejä, erityisesti [url=http://www.byzant.demon.co.uk/dbm.htm]De Bellis Multitudinisia[/url] (DBM), jota pelasin aika tosissaankin useamman vuoden ajan, kunnes pelin kansainvälinen skene näivettyi pois. Samoilla ukoilla on sittemmin tullut pelattua muitakin antiikin/keskiajan sääntöjä, ja aika moneen muuhunkin historialliseen ajanjaksoon tullut figuja hankittua (ja maalattuakin). En ala luettelemaan kaikki löytyviä armeijoita/figukokonaisuuksia. Ei sitä jaksaisi kukaan lukea.   Fantasia-/sci-fi-peleistä pääasiassa olen pelannut Games Workshopin Warhammer 40.000-peliä, lähinnä visuaalisen ilmeen ja teeman vuoksi, pelinähän se ei kovin kummoinen ole. Mordheimilla aikanaan aloitin figupelaamisen, ja useampia muitakin sääntöjä on tullut kokeiltua. Tuoreempiin tulokkaisiin (esim. WM/H, Infinity) en ole juurikaan tutustunut. Visuaalinen ilme ei ole juuri säväyttänyt, ja se on kuitenkin näissä peleissä aika kriittinen juttu.   Vaikka pelaaminen on vähentynyt aika paljon, niin ukkoja tulee edelleen hankittua ja maalattua aika säännöllisesti. Askartelun halu tulee tyydytetyksi, mutta voisihan niillä hiukan enemmän leikkiäkin.   Nytpä huomaankin, että DBM:n tekijöiden DBA (pienemmät historialliset taistelut) ja Hordes of The Things (geneeriset fantasia-, sci-fi- tai mikä muu tahansa-säännöt) ovat molemmat saaneet viime vuonna uudet versiot. Pitääkin varmaan tilata, jos vaikka kaivaisin 15mm örkit takaisin maalausjonoon... Sitten niille kyllä pitäisi varmaan maalata vastustajakin.

Vuosien varrella joitakin miniatyyripelejä tullut kokeiltua. Kuten niin monet muutkin, itsekin aloitin figuilun nelkyttonnisella eli Games Workshopin vanhalla kunnon Warhammer 40 000, tosin Imperial Guardilla. Mordian iron Guardin koppalakkipäät tankkeineen löytyvät kaapin pohjalta vieläkin. Alussa tuli pelattua hyvinkin aktiivisesti, joinakin kesinä useita pelejä viikossa, joskus parikin peliä päivässä.  Myöhemmin tuli hommattua figuja myös Necromundaan ja Dustiin ja pari peliäkin pelattua. Sittemmin pelaaminen on erinäisistä syistä jäänyt, mutta figujen keräily ei. Viimeisimpinä aloitellut Aliens (1986) klassikkoelokuvaan perustuvien figujen keräilyä sekä tietysti Fallout Wasteland Warfarea. Joku ihme tarve ollut aina haalia myös siviili-figuja keräämiini peleihin ja siksi FWW:n viralliset figut ärsyttävät, vaikka korkealaatuisia, lähes kaikki ovat jonkinlainen ase ojossa, jotkut liian dynaamisessa asennossakin. Yksi hyvä ratkaisu tähän on käyttää peliin valmistettuja epävirallisia miniatyyrejä, joita löytyy helposti nettihaukua käyttämällä. Se mitä itse jäin aktiivivaiheen peleissä kaipaamaan, olisi ollut tarinan painottaminen kun keskityttiin liikaa "siihen kuka voittaa" eli taktisuuteen ja noppatuuriin. Nykyään tosin käsittääkseni ihan GW:nkin peleissä pyritty panostamaan tarinaan pelin aikana (ei siis puhuta turnauspelaamisesta, ei ollenkaan meikäläisen juttu se). Ideaali varmaan muutenkin kampanjatyylinen pelaaminen, jossa esim. ollaan tietyllä planeetalla taistelemassa tietystä alueesta jne. eikä vain huinita menemään tietämättä edes missä ollaan. Onhan pöytäpelaamisessa oma fiiliksensä. Tosin vaatii mielellään hyvän kaveriporukan, joka pelaa melko aktiivisesti. Siinä nyt joitain ajatuksia mitä tuli mieleen miniatyyripelaamisesta vaikka aktiivivaihe onkin jo kaukana takana. Suosittelen.