Jumalan moukari
Alkuteos ilmestynyt 1993. Suomentanut Matti Rosvall. Kansi: Jukka Murtosaari. Sidottu.
Amatööriastronomi löytää ensimmäisenä aurinkoa kohti kiitävän tuntemattoman asteroidin. Kun tiedemiehet laskevat sen radan he ristivät sen Kaliksi, hindujen tuhon jumalattaren mukaan. Sen kurssi on suoraan kohti Maapalloa.
On vuosi 2109 ja 65 miljoonaa vuotta siitä, kun jättiliskojen aikakausi päättyi, ja nyt sama uhkaa ihmiskuntaa. Tutkimusalus Goliath lähetetään puskemaan Kali pois radaltaan. Tätä on suunniteltu pitkään, mutta ei koskaan yritetty käytännössä. Eikä inhimillisia tekijöitä ollut otettu huomioon suunnitelmissa.
Jumalan moukari on scifi-mestari Arthur C. Clarken vahvasti tieteeseen yhdistetty jännittävä kertomus yrityksistä pelastaa ihmiskunta asteroidin törmäykseltä.
Arthur C. Clarke
Arthur Charles Clarke syntyi vuonna 1917 Englannissa. Hän palveli maailmansodassa lentäjänä ja tutka-ohjaajana. Vuonna 1956 Clarke muutti Lontoosta Sri Lankaan. Teoksissaan Clarke yhdisti yleistajuisen kerronnan tieteen saavutusten ja mahdollisuuksien kuvaamiseen ja hän oli kaikkein tunnetuimpia tieteiskirjailijoita 1900-luvun puolivälistä aina 2000-luvulle saakka. Clarke oli brittiläisen tyyneyden säilyttävä optimisti, joka esitteli tieteen saavutuksia ja mahdollisuuksia. Yhdysvaltain tieteis- ja fantasiakirjailijoiden yhdistys myönsi Clarkelle suurmestaripalkinnon elämäntyöstä. Hänen teoksiaan on myyty yli sata miljoonaa kappaletta.
Saturnus SciFi
Sarjassa julkaistiin scifi-klassikoita 1950–1990-luvuilta.
Sarja sisältää 4 pääteosta ja yhteensä teoksia 4 kpl.
Kirja-arvioita
Pää aihe kirjassa on Maata kohti kiitävässä asteroidissa ja kuinka estetään katastrofi. Tarinassa on hetkensä, mutta varsinkin alkupuolella tarina on hyvin pirstaleinen ja sekavahko. Tulevaisuuden maailmaa peilataan menneisyyden ilmiöihin, mikä on sinänsä ihan mielenkiintoista. Selkeä juonenkuljetus jää puuttumaan, mikä teki lukemisesta raskassoutuista. (27.1.2024)
Jumalan moukari on ensimmäinen kirja, jonka luin Clarkelta. Se on melko hyvä tarina, joten Clarken lukeminen ei jää tähän. Nyt ymmärrän, miksi Clarkesta on puhuttu ylistävästi. Jänniä ajatuksia, jotka eivät kuitenkaan tunnu liian mahdottomilta.
Tarina oli lyhyt ja eteni jokseenkin nopeasti, välillä jopa liian. Olisin halunnut, että jossain kohden olisi pysähdytty ja kerrottu enemmän asioista, jääty hiukan fiilistelemään paikoitellen. Nyt tapahtumat vyöryivät eteen aika hallitsemattoman oloisesti, joka hiukan harmitti. Mutta sitten taas toisaalta, se tavallaan sopi tarinan teemaan.