Kirja onnistui olemaan samaan aikaan kiehtova ja tylsä. Ehkä kyse oli siitä, että juoni oli kiinnostava ja jännittävä, mutta en pitänyt kirjoitustyylistä. Katsoin kirjasta tehdyn elokuvan, josta minulle jäi samanlaisen tunnelma, kuin kirjasta. Eivät päässeet lemppareitteni listalle.
Alkuteos ilmestynyt 2011. Suomentanut Virpi Vainikainen. Sidottu. Atschi!-pokkari 2016. Elokuvakansi.
Locus-palkintoehdokas 2012.
Viisitoistavuotias Jacob on kasvanut kuunnellen erikoisen isoisänsä kummitusjuttuja eriskummallisista orpolapsista ja hirviöistä. Jacob lähtee hirvittävän perhetragedian seurauksena isoisän tarinoissa esiintyneelle kaukaiselle saarelle Walesin edustalla. Hän löytää saarelta Neiti Peregrinen lastenkodin rauniot.
Jacob tutkii merkillisen talon hylättyjä makuuhuoneita ja käytäviä, ja vähitellen käy selväksi, että taloon aikoinaan majoitetut lapset olivat vähintäänkin eriskummallisia: he saattoivat olla myös vaarallisia. Lapset oli ehkä viety kaukaiselle saarelle karanteeniin, mutta miksi? Ja jotenkin – niin mahdotonta kuin se onkin – lapset tuntuvat olevan yhä elossa…
Goottisävyinen fantasiaromaani yhdistää unohtumattomalla tavalla aitoja vintage-valokuvia kihelmöivän jännittävään kerrontaan. Hyytävä lukuelämys ei jätä kylmäksi ketään.
Fox Entertainment osti teoksen oikeudet jo ennen sen ilmestymistä ja siitä tuli myyntimenestys ilmestyessään kesällä 2011 Yhdysvalloissa.
”Kun J. K. Rowling päätti lopettaa supersuositun Harry Potter -kirjasarjansa, jäi maailmaan fantasiasarjan mentävä aukko. Nyt näyttää siltä, että tuo aukko on saamassa täytteen.” – Heli Keskinen, Aamulehti
”Tärkeän osuuden muodostavat aivan upeat vanhat valokuvat… kertomus neiti Peregrinen turvakodista erottuu myönteisesti monista muista fantasia- ja kauhukirjallisuuden kliseisistä menekkiteoksista.” – Erkki Kanerva, Turun sanomat
”...tavattoman kiehtova teos.” – Tommi Aitio, Salon seudun sanomat
”...oikea goottiunelma" – MS, Me Naiset
”...omaperäinen fantasiakirja. Surrealistiset vanhat valokuvat tuovat lukuelämykseen ytyä.” – Laura Honkasalo, Ilona
Adlibris: Katso Adlibriksestä
Mistä löydät tämän kirjan
Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella. Neiti Peregrinen eriskummalliset lapset
Kaikki sarjatiedot →Kirjasarja
Risingshadow
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Risingshadow
Lukijoiden arviot
9 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Hieman erilaisempi, kuin odotin. Ehdottomasti lukemisen arvoinen, vaikka juoni olikin mielestäni hieman tylsä paikoittain.
Tiedättekö sen tunteen, kun teillä on kauhea nälkä ja avaatte jääkaapin oven? Kuvittelette löytävänne sieltä eilisen pitsan jämät, mutta niitten tilalla siellä onkin mustikkapiirakka. Hetken mietit, että ootko pettynyt vai tyytyväinen, koska pidät mustikkapiirakasta yhtä paljon kuin pitsasta. Just tältä minusta tuntui, kun aloin lukemaan tätä kirjaa. Olin odottanut jotain ihan muuta, mutta en voi väittää kauheasti pettyneeni, kun löysinkin sieltä jotain tällaista.
Kirja oli todella nautittava ja hyvä. Ehdottomasti lukemisen arvoinen, kuvat olivat persoonallista boonusta.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Nappasin kirjan luettavaksi lähinnä kannen takia: tummansävyinen ja kiehtova. Valitettavasti sen sisältämä tarina oli sitten jotain ihan muuta.
Kirjassa olevat kuvat olivat minusta hieno idea, mutta ne olisivat kuitenkin ansainneet paremman tarinan ympärilleen. Kirja alkoi mielenkiintoisesti, mutta ainakin minulla mielenkiinto lopahti siinä vaiheessa kun Jacob näkee lapset ensimmäistä kertaa. Siihen asti tarina oli ihan kelpoa synkkää fantasiaa tai kauhukertomuksen alkua. Premissistä tuli hiukan mieleen Guillermo del Toron Orpokoti-leffa, mutta sitten kun tajusin, että eihän tässä kirjassa päästä lähellekään sitä, kiinnostus lopahti täysin. Mieltä hajottavaa oli myös se, että taas vaihteeksi tarina, jossa "ilkeän" vastapuolen motiivina on valta. Eikö mitään muuta keksitä?
Hahmot olivat tylsiä, jossain vaiheessa jo toivoin, että koko silmukka hajoaisi ja että lapset joutuisivat nykyaikaan, vanhenisivat ja kuolisivat pois. Siinä olisi ollut sopiva loppu kirjalle. Nyt lopetus väkipakolla moldattiin siten, että siitä päästään kirjoittamaan jatko-osia. Oli kyllä tavallaan hyvä, että kaikkia esiintyviä hahmoja ei yritetty syventää vaan pitäydyttiin niissä muutamassa oleellisessa. Mutta ei ne muutamat tärkeät kyllä olleet kovin kiinnostavia. Emma oli ainakin kauhean ärsyttävä ja yksinkertainen. Kirjassa häntä väitettiin temperamenttiseksi, minusta hän oli vain hemmolteltu.
Potentiaalia oli vaikka kuinka, mutta lopulta teos typistyi yksinkertaiseksi ja tylsäksi. Jatko-osat jäävät hyllyyn, minä olen lukenut tästä tarinasta tarpeeksi.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Verrattuna niihin valtaviin odotuksiin, joita olin kaiken kuulemani perusteella kirjalle lastannut, vastassani oli ehkä eräs viime vuosien suurimmista pettymyksistä. Olin odottanut ovelaa, karmivalla tavalla omalaatuista teosta, mutta sen sijaan tajusin aika nopeasti lukevani Hollywood-muotista huoletta puristettua, täysin persoonatonta ja keinotekoista kyhäelmää.
Annoin kirjalle kaksi tähteä: toisen teos ansaitsi suhteellisen tuoreesta ideasta, toisen taas niistä keskimäärin kahdesta puolen sivun mittaisesta katkelmasta, joissa häivähti ohimennen jotakin miltei tunnelmallista.
Hahmot olivat yksinkertaisia, stereotyyppisia ja haukotuttavan ennalta-arvattavia, kerronta taas sen verran naiivia, että ihmettelen suuresti paikallisen kirjaston päätöstä luokitella teos aikuisten kirjaksi; itse olisin saattanut nauttia tästä lukukokemuksesta huomattavasti enemmän 12-14 ikävuoden tienoilla. Valokuvien karmivuus häivytettiin tehokkaasti kieli poskessa toteutetulla, itsetarkoituksellisella juoneen ymppäämisellä - oli mahdollista aistia kiusallisen selkeästi, kuinka valokuvat sanelivat tarpeettomia juonenkäänteitä ärsyttävyyteen asti.
Tympeä jatko-osan petaaminen, jonka rinnalla itse loppukonfliktikin kalpeni, hiivutti lopullisesti sen jo valmiiksi kituliaan mielenkiinnon liekin, joka minulla oli kirjaa ja sen maailmaa kohtaan ollut. Tulevaisuudessa kävelen huoleti sarjan jatko-osien ohitse kirjastokäynneilläni.
Tämä oli ihan mielenkiintoinen kirja, jonka lukemista en kadu, mutta joka ei myöskään ollut mitenkään erityisen ikimuistoinen lukukokemus. Jossain kohtaa kirjoitustyyli oli ehkä hieman tylsä, varsinkin alussa, mutta kirjassa oli myös hyviä juttuja ja toisinaan se oli ihan jännittävä. Ei kuitenkaan mikään huippukirja.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Kannesta katsoen luulin kirjan olevan ennemminkin kauhua kuin fantasiaa. Yllätyin siitä miten hyvin juoni nappasi mukaansa. Pikkuinen ennalta arvattavuus ei häirinnyt minua, sillä sitähän on lähes kaikissa kirjoissa, joten siihen pitää tottua.
Henkilöt olivat mielenkiintoisia samoin kuin tapahtumapaikatkin. Silmukat oli luotu taitavasti ja ne olivat kiinnostava osa kirjaa.
Kirja loppui vähän kuin seinään, mutta jännään kohtaan onkin hyvä lopettaa, että saa lukijat tarttumaan seuraavaankin osaan!
Jään innoissani odottamaan mahdollisia jatko-osia/-osaa!
Minäkin odotin kirjalta enemmän... Kuvat tekivät kirjasta mielenkiintoisen, ja siksi sen ehkä aloitinkin. Luulin kirjan olevan erilainen,keskittyvän enemmän eriskummaallisuuteen pysyen mahdollisen rajojen sisällä. Ehkä vähemmän fantasiaa olisi tehnyt tästä mielenkiintoisemman. Aion kyllä lukea, jos jatkoa tulee!
Odotin kirjalta vähän enemmän. Luulin sitä aluksi jonkinlaiseksi kauhukertomukseksi tms. mutta kyseessä olikin aika tavanomainen fantasiakertomus.
Pidin kyllä paljon kirjan ideasta ja aikasilmukoista, mutta päähenkilöt eivät napanneet, ei yksikään heistä. Juonikin oli mielestäni aika tylsä, ja minun täytyi pakottaa itseni lukemaan viimeiset 100 sivua - ja nekin nopeasti silmäilemällä.
Kirja ei ollut missään vaiheessa kovinkaan yllättävä ja loppukin oli hyvin ennalta-arvattava. Se antaa kyllä mahdollisuuden mielenkiintoisille jatko-osille, ja voisinkin vilkaista seuraavaa kirjaa, jos sellainen tulee.
Risingshadow
