Haltiain verta

Alkuteos ilmestynyt 1994. Suomentanut Tapani Kärkkäinen. Sidottu, kansipaperi.

David Gemmel Legend -palkinto 2009

Puolalainen Noituri-sarja tarjoaa laatufantasian ystäville lajityyppiin kauan kaivattua rentoutta ja harmaiden alueiden viehätystä. Saagan ensimmäinen täysverinen romaani vakuuttaa lujalla, energisellä tekstillä sekä kirjailijan tavaramerkiksi muodostuneella kitkerällä dialogilla.

Noituri Geralt elää syrjässä sotaa enteileviltä huhuilta. Suurin syy piiloutumiseen on palavasta kaupungista pelastettu Ciri-tyttö, prinsessa, jonka suonissa virtaa haltiakansan taikavoimainen veri. Legendat kuitenkin kulkevat Geraltin edellä. Kun ne saavuttavat vihollisten korvat, noiturin on nieltävä ylpeytensä ja pyydettävä apua entiseltä rakastetultaan, velhotar Yenneferiltä.

Cirin ja velhonaisen välille syntyy vahva ja syvä suhde, mutta Cirissä elää kostonhimon siemen. Samalla kun Geralt jäljittää tyttöä uhkaavaa salaperäistä hahmoa, Yennefer huomaa löytäneensä Ciristä arvoisensa vastuksen…

*

Nilfgaardin keisarin ja Neljän kuningaskunnan välinen rauhanaika näyttää päättyneen. Ihmisten ja epäihmisten – haltioiden, menninkäisten, maahisten ja puolituisten – väliset jännitteet alkavat purkautua taisteluin ja poliittisin juonitteluin. Oraviksi kutsutut scoia’tael-haltiasissit nousevat ihmisiä vastaan.

Cintran kuningatar Calanthe surmaa itsensä Nilfgaardin hyökätessä valtakuntaan. Hänen tyttärentyttönsä Cirilla – Ciriksi ja Cintran Leijonanpennuksi nimetty – onnistuu pakenemaan palavasta kaupungista. Salaperäisenä pysyttelevä taho palkkaa Rience-nimisen velhon etsimään tyttöä.

Cirin kohtalo on noituri Geraltin käsissä. Tämä vie tytön noiturien piilopaikkaan Kaer Morheniin, jossa Ciri oppii tunnistamaan epäihmiset, taistelemaan niitä vastaan ja käsittelemään miekkaa noiturien tapaan. Geralt on kutsunut Kaer Morheniin myös naispuolisen velhon Triss Merigoldin, sillä Cirillä on voimakkaita unenkaltaisia näkyjä, jotka saattavat olla merkki tulevista onnettomuuksista.

Geralt lähtee Kaer Morhenista aikoen saattaa Cirin Ellanderin Temppelikouluun, jossa papitar Nenneke voi tarjota tytölle normaalin kasvatuksen. Cirin painajaiset eivät kuitenkaan lakkaa, ennen kuin velho Yennefer alkaa opettaa tytölle taikuuden saloja. Samalla Geralt yrittää etsiä Rienceä, joka onnistuu kerran toisensa jälkeen pakenemaan teleportin avulla – jonka joku muu tälle aukaisee…

Arvosteluotteita:

”Sapkowskin luoma fantasiamaailma eroaa muista yrittäjistä erinomaisesti käsikirjoitettujen hahmojen ja napakan dialogin avulla. (...) Tapani Kärkkäisen erinomainen suomennos takaa sen, että rujonkaunis maailma välittyy myös lukijalle asti. (...) Sapkowskin tuotokset edustavat eittämättä nykyfantasian parasta tarjontaa.” – Juho Kuorikoski, Pohjalainen

”Romaani on hienoa fantasiaa. (...) Tarina (...) juoksee sutjakkaasti. Suureen saagaan kuuluvassa romaanissa ei oikeastaan ole alkua eikä loppua, mutta silti se muodostaa ihmeen eheän paketin pohtiessaan taikuutta, tiedettä, taidetta ja kaaosta.” – Marika Riikonen, Hämeen Sanomat