Harry Potter ja kirottu lapsi

En ole ihan niin vakuuttunut tästä kuin moni muu, vaikka ihan hyvä tarina kaikkinestaan. Mutta tämä on tarkoitettu esitettäväksi, joten luettuna siinä ei ole sitä samaa taikaa. Käsikirjoitusmuodon vuoksi annoin aika paljon anteeksi juonigappeja ja hyvin vahvoja oikomisia. Juoni eteni vauhdikkaasti ja se oli siihen nähden hitusen sekamelskainen. Enkä myöskään ollut vakuuttunut vanhojen juonikuvioden uudelleenkäyttämisestä, minä ehkä kaipasin jotain uutta ideaa. Ei tässä ollut tällaisenaan sitä samaa fiilistä kuin alkuperäissarjassa.

Vaikka annoinkin tälle vain seitsemän pistettä kymmenestä, oli Kirottu lapsi silti innostava lukuelämys. Kultasiepin nopeudella kirja imaisi minut vuosien jälkeen takaisin Harry Potter -maailmaan. Niin moni aikaisemmin taikamaailmassa mietityttänyt asia (esimerkiksi kuolleiden velhojen muotokuvat) sai selityksen ja juoni oli sopivan vauhdikas. Erityisesti teini-ikäiset päähenkilöt Albus ja Scorpius tekivät vaikutuksen ja myös isä-Harry oli uskottavasti kirjoitettu. Moni Potter-fani pitää tarinaa fanficin tyylisenä ja sitä se ehkä onkin, mutta silti erittäin ihastuttava luettava. Pitäisiköhän sittenkin muuttaa pistearvio kahdeksikoksi?

Kirottu lapsi on saanut lokaa niskaansa paljon enemmän kuin ansaitsisi.

Tarinan ansioita: Harryn ja Albuksen välisen isä-poika-suhteen kipukohdat ja kamppailut. Albuksen ja Scorpiuksen välinen liikuttava ystävyys. Pottermainen huumori. Vauhdikkaat, jännittävät, jopa vähän pelottavat ja ahdistavat juonenkäänteet. 

Varjopuolia: Feeniksin killassa J. K. Rowling tuhosi ajankääntäjät tarkoituksella, jotta ne eivät palaisi sotkemaan juonikuvioita sarjan myöhemmissä vaiheissa. Oli mielestäni iso virhe, että ne palasivat Kirotussa lapsessa mukaan tarinaan. Rowling petti itsensä sallimalla sen. Lisäksi muutama hahmo käyttäytyi itselleen häiritsevän epätyypillisesti. 

Nopealukuinen ja ihan viihdyttävä näytelmä, joka jatkaa Harry Potterin tarinaa, mutta tällä kertaa tämän pojan näkökulmasta.

Lue koko arvostelu täältä: https://haaveenakirjailijanura.blogspot.com/2019/02/kirja-arvostelu-john-tiffany-jack.html

Hieman vaikealukuinen näytelmäversion vuoksi, mutta kun version lukemisen oppi, oli kirja hyvin mielenkiintoinen. Mielestäni kirja ei kuitenkaan yltänyt aiempien sarjan kirjojen tasolle. 

Vaikka kirja oli näytelmäkäsikirjoitus kirja oli hyvä ja juoni lennokas ja selkeä

Erilaisuudestaan huolimatta hyvä Harry Potter kirja.

Tykkäsin kyllä erittäin paljon! Juonenkäänteitä oli riittävästi, ja hahmojen elämään oli helppo päästä sisälle. Suosittelen kyllä kaikkia Potter-faneja lukemaan, luin itse englanniksi, mutta uskon tämän suomennetun olevan ihan yhtä hyvä, kunhan muistaa että tämä tosiaan on näytelmän käsikirjoitus, joten siinä on eroa normi kirjoihin.

Hiukan huvitti kun lueskelin uutisotsikoita, joissa fanit kertoivat olleensa pettyneitä tähän kirjaan. Tuntui osalle ainakin tulleen yllätyksenä, että tämä on näytelmän käsikirjoitus, ei varsinainen tarina. Tätähän ei ole toitotettu kuin alusta asti. Nyt kirjan luettuani harmittaa, etten päässyt katsomaan tätä näytelmää ja toivon, että näytelmästä saisi joskus vaikka DVD-version, jonka itse sitten voisi ostaa hyllyyn. Noh, sitten kirjaan. Hämmentyneen alun jälkeen pääsin aika hyvin kirjaan ja sen hahmoihin sisään. Ei tästä ehkä tullut ihan samanlaista Potter-tunnelmaa kuin alkuperäisiä kirjoja lukiessa, liekö syy iäkkäämmässä Harryssa vai siinä, että tätä luomassa oli muitakin kuin Rowling. Tämä kyllä koukutti siinä missä aiemmatkin teokset ja oli jotenkin hauska palata tässä kirjassa menneisiin tapahtumiin. Vaihtoehtoiset todellisuudet olivat aika kammottavia. Tarina oli reippaasti eteenpäin vievä eikä ainakaan minua saanut tylsistymään missään vaiheessa. Huonona puolena se, että tämän luettuaan alkaa kaipaamaan jatko-osaa tai elokuvaa. Todella kiva lisä kirjahyllyyni!