Yleinen Linux-topsanderi

[quote=Makis (29. syyskuuta 2025)]Minusta tuota valinnanvaikeutta ei kannata liikaa painottaa.[/quote]   Tämä on tällainen "helppoa kun sen osaa" -tyyppinen asia, eli toki jos ymmärtää jo Linuxin päälle kohtuullisesti, osaa haarukoida omiin tarpeisiinsa sopivia vaihtoehtoja. Sanoisin kuitenkin, että täysin aloittelija voi olla helposti varsin ymmällään.   "Asenna Ubuntu, se on varma valinta" "Ei kun Fedora, se toimii paremmin" "Itse tykkään enemmän OpenSusesta, siinä on aika käteviä ominaisuuksia" "Käytän Archia BTW" "Debian GNU/Linux se pitää olla ja ainoastaan vapaita ohjelmistoja" "Mutta jos pelaat, asenna Bazzite" "Ei kun CachyOS on parempi" jne.   Sen sijaan kun Microsoft-maailmassa asennat Windowsin, niin sitten sinulla on Windows ja se toimii samalla tavallla kuin kaikki maailman muut Windowsit ja erot Home- ja Pro- ym. versioiden väliilä ovat melko pieniä.   Mutta toki jos yksi Linux-jakelu ei tunnu omalta, on aina mahdollisuus kokeilla muitakin usb-tikulta ja tarvittaessa vaihtaa toiseen. Siksi aloittelijan ei tarvitse stressata kauheasti, valitseeko kerralla juuri absoluuttisen parhaan jakelun. Kunhan aloittaa joistain, siitä se lähtee ja ymmärrys alkaa karttua.

Microsoft lupailee, että Windows 10 saa vuoden verran ilmaista tuen jatkoa EU:ssa. Tosin se vaatii Microsoft-tiliä ja ainakin itselleni yksi syy Windows 11:n karttamiselle on pakkopilven välttäminen. (Microsoft-tilin vaatimus on vielä mahdollista kiertää Win 11:ssa, mutta [url=https://www.tomshardware.com/software/windows/microsoft-clamping-down-on-windows-11-local-account-setup-latest-insider-build-removes-local-only-commands-skipping-microsoft-account-sign-in-will-crash-setup-process]luultavasti ei kauan.[/url]) On kuitenkin eräänlainen voitto, että MS joutuu taipumaan. Viimeksi näin taisi tapahtua nollarin lopulla, kun MS palautti Windows XP:n myyntiin, jotta Windows-[url=https://en.wikipedia.org/wiki/Netbook]netbookit[/url] pärjäisivät Linuxille (Vista ei ollut netbookkeihin tarpeeksi kevyt).   Nyt on kuitenkin aivan hyvä hetki siirtyä Linuxiin, jos ei tarvitse kovin erikoista softaa tai rautaa. Toki joitakin hankaluuksia voi tulla vastaan. Pelastin taannoin yhden läppärin ennenaikaiselta romutukselta Kubuntu LTS:llä. Harkitsin myös Mintiä, mutta siinä oli näytön skaalaukseen vaihtoehtoina vain 100 % ja 200 %, kun tässä tapauksessa näytön ja käyttäjän silmien yhdistelmä vaati noin 150 % skaalausta. Xubuntu karsiutui myös skaalauksen heikkouden takia. Kubuntu LTS:n skaalauskaan ei toiminut ihan täydellisesti, mutta kuitenkin riittävän hyvin. Koska olin itse jo elänyt hyvän aikaa Plasma 6:n ja Waylandin sulavasti skaalautuvassa maailmassa, en muistanut että Kubuntu LTS:n Plasma 5 X11:lla ei skaalaudu yhtä hyvin. Arvelin, että LTS on kuitenkin tässä tapauksessa (peruskäyttöön, jossa mikään ei saisi hajota spontaanisti tai mielellään edes muuttua ulkonäöltään) muuten parempi vaihtoehto. Myöhemmin asiaa tutkittuani tosin huomasin, että tämä ns. fractional scaling on kyllä [url=https://itsfoss.com/linux-mint-fractional-scaling/]mahdollista laittaa päälle[/url] Mintissäkin.   Entä mitä ovat Wayland ja X11? Ehkä en kirjoita esseetä tähän, koska [url=https://skrolli.fi/numerot/2025-3/]uusimmassa Skrolli-lehdessä[/url] (saatavilla hyvin varustetuista lehtipisteistä ja kirjastoista) on juttu työpöytä-Linuxin nykytilasta, lähimenneisyydestä ja tulevaisuudesta, jossa pureudutaan näihinkin asioihin. Kyseessä ei ole "näin asennat Linuxin"-tyyppinen juttu aloittelijoille, vaan enemmänkin taustoitusta niille, jotka jo tuntevat hieman Linuxia mutta eivät ehkä ole seuranneet sen kehitystä viime aikoina (tai ovat juuri tutustuneet Linuxiin eivätkä vielä tunne sen historiaa). Jutun nettijatkossa on myös hyvä [url=https://skrolli.fi/content/uploads/2025/09/Linux_rautatuki_Skrolli202503.html]tiivistys Linuxin rautatuesta[/url] - tosin ennen Linuxin asentamista laitteiston toimivuus toki kannattaa kokeilla ajamalla Linuxia ensin USB-tikulta.

Jos joku on pohtinut, ymmärtääkö tietokoneista tarpeeksi asentaakseen Linuxin, [url=https://www.hs.fi/suomi/art-2000011568667.html]Hesarissa oli rohkaiseva juttu:[/url]   [quote]Orimattilalainen Jaana Palmunoksa, 62, ratkaisi monia koskettavan pulman: kun Windows 10 -tuki päättyi, hän latasi koneelleen korvaajan Linuxilta.   Se onnistuu ”ihan tavalliselta 62-vuotiaaltakin ilman, että ihmeemmin osaa”, Palmunoksa kannustaa. [/quote]   Tämä juttu onkin sitten piristävä poikkeus Suomen mediakentässä. Mikrobitissä ja Skrollissa kirjoitetaan Linuxista, mutta valtamedioiden puolella on ehkä jokin satunnainen juttu kerran muutamassa vuodessa. Nytkin Windows kympin tuen loppumisesta oli paljon juttuja, mutta lähes kaikissa opastettiin vain miten asennetaan Windows 11 ja Linux mainittiin ohimennen jos sitäkään. Huolestuneita kolumneja media kyllä julkaisee siitä, että kylläpä tätä elektroniikkaromua tulee ja mitähän digijätit meidän datallemme tekevät, muttei mitään siitä, että monen tavallisen ihmisen olisi hyvinkin mahdollista tehdä asialle omalta kohdaltaan jotain.   Mutta jos kuitenkin haluaa Linux-koneen valmiiksi asennettuna, Valvella on hyviä uutisia: [url=https://store.steampowered.com/sale/hardware]uusia Steam-laitteita on tulossa alkuvuodesta[/url]. Nämä näyttävät saaneen varsin myönteisen vastaanoton Linux-medioiden ulkopuolellakin. Steam Machinen (tai Gabecuben, kuten sen ovat jo humoristit nimenneet) speksejä jotkut ovat vähän moittineet vaatimattomiksi, mutta kyseessä lienee kuitenkin suunnilleen PS5:n tai Xbox Series X:n tehoinen mutta selvästi pienempi laite, Steam Deckistä tutulla pädiystävällisellä käyttöliittymällä. Ja kyseessä on kuitenkin pohjimmiltaan PC, jolla voi tehdä mitä huvittaa, ei pelkästään pelata Steamillä. Perinteisenä työpöytäympäristönä on KDE Plasma, kuten Deckissäkin.

[quote=Fiktiivi (16. marraskuuta 2025)]Jos joku on pohtinut, ymmärtääkö tietokoneista tarpeeksi asentaakseen Linuxin, [url=https://www.hs.fi/suomi/art-2000011568667.html]Hesarissa oli rohkaiseva juttu:[/url]   [quote]Orimattilalainen Jaana Palmunoksa, 62, ratkaisi monia koskettavan pulman: kun Windows 10 -tuki päättyi, hän latasi koneelleen korvaajan Linuxilta.   Se onnistuu ”ihan tavalliselta 62-vuotiaaltakin ilman, että ihmeemmin osaa”, Palmunoksa kannustaa.[/quote] [/quote] Onpas hyvän mielen uutinen – ihan jo senkin takia, että tuon ikäpolven "peruskäyttäjäksi" itsensä kokeva ihminen on uskaltautunut kokeilemaan uusia juttuja käyttäjänä. :) Oon huomannut, että kaikella itsenäisellä atk-puolen väsäämisellä on jotenkin kauhean vaikea maine, joten ihmisten kynnys kokeilla mitään on tosi korkealla, ja väki herkästi jakaantuu niihin käyttäjiin, jotka ei koskaan tee mitään mihin ei ole erikseen käyttöliittymässä ohjaavaa nappia, ja toisaalta syväharrastajiin. Hauska, että tekoälystä on jotain iloa teknologisen eriytymisen lievitykseen.   Kommenttikenttä olikin sitten täynnä negistelijöitä, mutta toisaalta paljon Linuxin ja monesti myös nimenomaan Mintin puolustajia. Valtaosa käyttäjistä jatkanee Windowsilla, mutta moni on näköjään myös valmis tekemään saman valinnan kuin itsekin tein.

No niin, yhtäkkiä näyttää, että valtamediaakin alkoi kiinnostaa, että olemmekohan liian riippuvaisia amerikkalaisesta teknologiasta ja olisiko digijättien palveluille vaihtoehtoja. Tarvittiin vain uhka Trumpin hyökkäyksestä Grönlantiin ja koko Naton hajoamisesta...   [url=https://yle.fi/a/74-20206328]Yle: Onko amerikkalainen teknologia jo turvallisuusriski?[/url]   [quote]Riippuvuus amerikkalaisesta tekniikasta voi tulla kalliiksi.   – Amerikkalaiset jätit voivat nostaa hintoja miten mielivät. Microsoft ilmoitti, että tänä vuonna nostetaan hintoja 10–20 prosenttia. Siksi olisi hyvä, että saataisiin vaihtoehto Microsoftille.   Yksi vaihtoehdoista voisi olla suomalainen käyttöjärjestelmä Linux.[/quote]   En nyt tosin tiedä kuinka suomalaiseksi Linuxia kannattaisi mainostaa, koska kansainvälistä yhteistyötähän Linuxin kehittäminen on ja itse Linus Torvaldskin on asunut Yhdysvalloissa jo 90-luvun lopulta lähtien. Mutta tietenkin avoin lähdekoodi mahdollistaa, että EU tai Suomen valtio voisi vaikka tehdä oman Linux-jakelun, jos sellainen nähdään tarpeelliseksi. Amerikkalaisenkin Linux-jakelun käyttäminen antaisi enemmän itsenäisyyttä ja läpinäkyvyyttä kuin teknojättien suljetun koodin käyttäminen.   Eurooppalaisista vaihtoehdoista puheen ollen, Steam ei ole ainoa vaihtoehto Linuxilla pelaamiseen. Puolalainen [url=https://www.gog.com/en/]GOG[/url] myy pelejä DRM-vapaasti ja myös Linuxille. Harmillisesti se ei kuitenkaan ole panostanut juurikaan Linux-tukeen eikä GOG Galaxy ole saatavissa Linuxille. Tilanne näyttää kuitenkin olevan paranemassa  uuden omistajan myötä, koska [url=https://www.gamingonlinux.com/2026/01/gog-job-listing-for-a-senior-software-engineer-notes-linux-is-the-next-major-frontier/]GOG rekryää parhaillaan Linux-kehittäjää[/url]. Epävirallinen [url=https://www.gamingonlinux.com/guides/view/how-to-play-games-from-gog-and-epic-games-on-linux-steamos-and-steam-deck/]Heroic Games Launcher[/url] on kuitenkin tälläkin hetkellä Linuxia tukeva vaihtoehto GOG-pelien pelaamiseen.

Digitaalisen itsenäisyyden puolesta julkaistiin [url=https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16691]kansalaisaloite[/url], joka näyttää saaneen aika mukavasti kannatusta jo muutamassa päivässä. Kyse on siis ennen kaikkea siitä, missä julkishallinto dataansa säilyttää ja mitkä tahot siihen pääsevät käsiksi, mutta Linux ja avoin lähdekoodi laajemmin ovat varmasti kuvioissa, jos digitaalista itsenäisyyttä aletaan vakavissaan toteuttamaan. Aloitteen alullepanijat ovat kyllä oikeassa siinä, että urakka ei ole helppo eikä nopea, mutta se olisi korkea aika saada aluille.   Suomalainen julkishallintohan on nykyään naimisissa Microsoftin kanssa paljon tiukemmin joskus 15-20 vuotta sitten, koska Windows ja Office olivat käytössä silloinkin, mutta oheen ovat tulleet Teams, Sharepoint, OneDrive, Azure, Copilot ja vaikka mitä muuta. Kehitys on oikeastaan mennyt täysin eri tavalla kuin olisin aikanaan kuvitellut, sillä ajattelin, että työpöytä-Linux lyö ensin läpi julkishallinnon työasemissa (vrt. Ranskan [url=https://en.wikipedia.org/wiki/GendBuntu]GendBuntu[/url]) ja pelaaminen säilyy hankalana/mahdottomana pitkään, mutta elämme nyt sellaisella aikajanalla, että pelaamisen ongelmat ovat pitkälti ratkenneet mutta julkishallinnon kiskominen irti Microsoftista olisi optimistisestikin arvioiden vuosien projekti. Ehkä Ranskan, Saksan ja nyttemmin sattuneesta syystä Tanskan digisuvereniteettihankkeista kuitenkin syntyy jotain ratkaisuja, joita voisi hyödyntää Suomessakin.

On kyllä sanottava, että oli jo aikakin alkaa puhua digitaalisesta suvereniteetista. Kiinnostaa kyllä nähdä mihin tämä menee.   Omiin Linux-seikkailuihin liittyen on myönnettävä, että NVIDIAn kanssa Linux Mint ei kuitenkaan ollut niin sulava ratkaisu kuin mitä ehdin toivoa, ja seuraavaksi hetikohta jos ja kun jaksan olisi luvassa Pop!_OSin (tjsp) kokeilu ­­-- se on ilmeisesti kehitetty pelaamishommat edellä ja pelaa nätimmin yhteen jopa NVIDIAn kanssa.   Ongelmat ovat siis sentyyppisiä, että oletan niiden liittyvän juuri näytönohjaimeen; joskus jää vähän harmaata johonkin reunaan kun suurentaa ikkunaa, kun avaa koneen lepotilasta, se väläyttää hetkeksi näkyville näytön ilman lukitusta ennen kuin lukittautuu, ja sitten on juntturassa josta kestää kymmeniä sekunteja avata se tilaan, jossa pääsisi laittamaan salasanan ja kirjautumaan, jne jne jne.   Pelejähän tällä en ole edes ehtinyt vielä kunnolla kokeilla, koska olen sen verran laiska, että asensin tähän alkuun vain kaikki ohjelmointiympäristöt ym koulujutut ja olen tyytyväisenä pelaillut vanhalla kannettavallani. Läppärivanhus on jaksanut uskomattoman hyvin nyt, kun en enää vedä sillä 12+ tunnin päiviä. :tongue:

En ole perehtynyt siihen, mikä olisi parhaiten Nvidiaa tukeva jakelu, koska olen itse ratkaissut asian välttämällä Nvidian näytönohjaimia eikä niitä satu lähipiirilläkään olemaan. Olettaisin, että ainakin pelaamisen optimoiduissa jakeluissa Nvidia olisi huomioitu. Sitä vastoin tiukimmin avoimen lähdekoodin periaatteita noudattavat jakelut eivät välttämättä tee Nvidian (suljetun koodin) ajurien asentamista erityisen helpoksi. Tosin Nvidiakin on heltynyt ja alkanut julkaista uusille näytönohjaimilleen avoimen koodin ajureita, mutta niiden integrointi Linuxiin on kai vielä kesken.   Nvidiaan liittymättä, voisin tässä mainostaa, että jos ohjelmointi sujuu, avoin lähdekoodi kiinnostaa ja kesätyö on haussa, kannattaa tutustua [url=https://summerofcode.withgoogle.com/]Google Summer of Codeen[/url]. Tämä alun perin vain opiskelijoille tarkoitettu mutta nykyään muillekin avoimen lähdekoodin noviiseille avoin ohjelma tarjoaa mahdollisuuden työskennellä kesän erilaisten avoimen lähdekoodin projektien parissa. Useimmat projektit eivät sinänsä liity mitenkään Googleen, mutta Google hallinnoi ohjelmaa ja maksaa koodaajien palkkiot. Linux- kehittämisestä kiinnostuneidan kannattaa tsekata esim. Gnomen, KDE:n, LibreOfficen, Linux Foundationin j[s]a Mozillan[/s] projekti-ideat, mutta [url=https://summerofcode.withgoogle.com/programs/2026/organizations]paljon muutakin (esim. webbikehitystä) on tarjolla.[/url]   Muok: Mozilla ei olekaan mukana tänä vuonna. Mukaan hyväksytyt organisaatiot tosiaan vaihtelevat vuosittain.