Laulaminen

Laulettuani tänään pätkän yhdestä biisistä ehkä 20+ kertaa eri korkeuksilta ja voimakkuutta ja äänensävyä vaihdellen totesin että rakkauteni tähän aktiviteettiin ei lienekään ihan niin kuollut kuin olin luullut. :tongue:   Onko täällä muita joille laulaminen on lähellä sydäntä? Tykkäättekö laulaa ihan vain kotona, vai käyttekö laulutunneilla tai kuorossa? Mitä ja miten laulatte? Tai tykkäättekö vain kuunnella jonkun muun laulavan? Millaisia lauluääniä ihailette?   Omassa elämässäni laulu on ollut läsnä aina; äidin suvun puolella (mahdollisesti karjalaisista sukujuurista johtuen) meillä on ihan oikeasti tapana laulaa yhdessä, yleensä tosin lähinnä vain kun äiti ja tietyt äidin sisarukset ovat paikalla. Etenkin joululauluja, mutta muistan lapsuudestani että minulle on kyllä laulettu ja soitettu ties mitä lastenlauluja ja laulettu on myös pidemmillä automatkoillakin (joskus ala-astelaisena yllätyin kovasti kun kuulin kaveriltani että ei hänen perheessään :o ).   Kun olin nuorempi (ehkä 11-16), harvoin kuuntelin musiikkia kotona ihan vain kuuntelemalla sitä; käytännössä lauloin mukana lähes poikkeuksetta. (Oh perheparka kun kuuntelin 12-13v:nä aktiivisesti Nightwishiä. :neutral: ) Vasta ihan viime vuosina olen alkanut ihan vain kuunnellakin, aikaisemmin on ollut hyvin vahva [i]tarve[/i] laulaa mukana kappaleita joista pidän.   Ihan "oikeilla" laulutunneilla en ole koskaan ollut; kuorossa olin peruskoulun toiselta lukion ensimmäiselle joista peruskouluajan pienessä kirkonkylän lapsikuorossa ja lukion ekan isommassa ja myös huomattavasti tasokkaammassa kuorossa (näin mitenkään lapsuuden kuoroani alaspäin katsomatta, mutta kehityin hurjasti siinä yhdessä vuodessa). Harmillista kyllä, lukion kuoron johtaja jäi eläkkeelle ekan vuoteni aikana ja kuoromme vähän kuin kariutui siihen. :sad: Tämän lisäksi olen teatteria harrastaessani saanut hiukan laulunohjausta niinä vuosina kun valmistimme musikaaleja.   Viime vuosina laulamiseeni on tullut ihme suorituspaineita kun tuntuu että näin paljon laulaneena pitäisi olla jotenkin tosi hyvä, enkä ole mitenkään erityinen laulajana (vaikka en kyllä mielestäni huonokaan) ja etenkin vielä jokin aika sitten oli tästä hirveät paineet. Nyt ne tuntuvat onneksi vähän helpottaneet, on paljon kivempaa laulaa kun ei stressaa koko ajan sitä että voi ei en varmaan kuulosta nyt hyvältä... Etenkin kun koko stressi on täysin turhaa jos kuulemassa on muutenkin vain oma perhe. :lol: Laulutunnit olivat pitkään haaveeni, mutta ajattelin tyytyä nyt vain onnellisena laulamaan kivojen biisien tahtiin ja ehkä sitten jotain muutakin vielä jonain päivänä. Kunhan nyt ensin löydän taas sen kivan laulamisen joka tuntuu hyvältä ja jossa keskittyy muuhunkin kuin siihen että onkohan nyt tarpeeksi. [sub][sub][sub] Huh, tulipa pitkä sepustus. Kuvannee aika hyvin sitä miten tämä harrastus on minulle pitkäaikaisin ja varmaan myös rakkain tai ainakin jaetulla sijalla lukemisen kanssa. Tosin saattaa kyllä olla jopa piirun verran rakkaampi.[/sub][/sub][/sub]

Minulle on muutamaan otteeseen sanottu (kunnon kiljumiseni jälkeen), että äänelleni olisi muutakin käyttöä. Kyllä sitä on ollut ajatuksena, että rupeaisin oikeasti laulamaan enemmän, ääni kun kohoaa sen verran korkealle niin olisi hyvä opetella käyttämään sitä oikein. En ole muuten sitten laulanutkaan kuin huonosti karaokea, mutta nyt koulun alkaessa tutor sai minut kiinnostumaan kuorosta ja olen siellä nyt ollut sitten maanantaisin. Toistaiseksi olen siis kunnolla päässyt ääntäni käyttämään kolme kertaa viimeisen kuukauden aikana. :cheesy:   Nyt viikonloppuna on vuorossa Complete Vocal Technique-lauluklinikka valtuutettujen CVT-laulunopettajien vetämänä. Itse olen aktiiviopiskelija, joten tulen laulamaan aikas paljon (varmaankin). Valitsin laulukseni Saden No Ordinary Love -kappaleen. Muutamia muitakin löysin, mutta tuo tuntui tällä hetkellä kaikista paremmalta vaihtoehdolta. Pääsen kokeileen eri tekniikoita tuon kappaleen kanssa, mikä on erittäin hyvä juttu. Klinikka kestää sen kaksi päivää, alkaen tänään ja jatkuen huomenna. Sunnuntaina olisi mahdollisuus yksityistuntiin, joten saa nähdä pääsenkö sellaiseenkin sitten. Ainakaan nyt tulleessa sähköpostissa ei ollut siitä mitään mainintaa.

Meigä on aina tykännyt laulamisesta. Tykkäänkin lauleskella yksinäni. Sävelkorvaakin on. Mulla on vaan ongelma, että tosi vaikea päästä tosi korkealle, alkaa sattua kurkkuun. Pitäis varmaan mennä laulukursseille. Soitan toisinaan tuota kitaraa, niin sen kanssa kun menis toi laulaminen tosi hyvin.   Mähän haluisin Jim Morrisoniksi, Jim Morrisonin paikalle.

Lauluääneni on sanalla sanoen surkea. En koskaan laula jos joku näkee, mutta joskus yksin jossain saatan laulaa. Silloin kun kuuntelen musiikkia saatan hyräillä mutta en koskaan, ikinä laula ääneen muiden seurassa. Musiikki sinänsä on minulle tärkeää ja kuuntelen sitä paljon. Mutta en laula. En halua enkä osaa.

Mä olen aina rakastanut laulamista. Meillä on kotona kuunneltu aina paljon musiikkia ja laulettu, joten se tulee vähän niin kuin luonnostaan. Kaksivuotiaana osasin varmasti enemmän lauluja ulkoa kuin muut ikäiseni. Hoitopaikassani istuin lattialla ja lauloin kaikki ossaamani laulut muutamaa vuotta nuoremmalle pojalle.   Ongelmana oli ääneni, josta en pitänyt (enkä kyllä pideä edelleenkään...). Vasta ensimmäisellä luokalla musaope sanoi, että ääneni on kaunis. Se tuli isona yllätyksenä sille pienelle lapselle. Koulun juhlissa ja musiikintunneilla tulikin sitten laulettua. Voi sitä onnen määrää, kun sai laulaa musaluokassa "bändin" kanssa mikkiin :heart:   Kuorossa lauloin 7-9-vuotiaana, mutta lapsikuoromme lopetettiin, kun siinä oli vain kolme laulajaa. Kuoroaika oli kyllä hauskaa aikaa, mutta rankkaa pienelle koululaiselle. Enää en kuoroon haluaisi, sillä haluan kuulla oman ääneni. Kyllähän kuorolaulu kuulostaa upealta, jopa epävirallinen kuoroilu (ripari :heart: ), mutta ei ole mun kuppi teetä se.   Laulan yhä, joka paikassa. Osaan soittaa pianoa soinnuilla, joten pystyn säestämään itseäni. Rakastan laulamista.   Mulla pitää olla musiikkia. Aina.

Itse pidän kyllä laulamisesta, mutta lauluääneni on aika surkea. :huh: Tyttään laulella yksinäni (kun ketään muita ei ole kotona kuin minä ja kissani tai silloin kun olen yksin esim. metsässä) ja kerran olen jopa uskaltautunut koulun musailtaan hoilaamaan.   Laulamista voisi ehkä harjoittaa minun osaltani useamminkin, mutta tykkään laulaa jotain radiosta tuttuja tai muuten omaan korvaan viehättäviä kappaleita. Ongelmana on vain se että omaan todella todella matalan ja tumman altto-äänen, eikä sille oikein tahdo löytyä sopivia kappaleita. Liian korkealle mentäessä ääneni kuullostaan käheä-ääniseltä ja nuhaiselta kukolta. :lol:

Iskä hankki meille kaksi mikkitelinettä, muttei mikkejä. Ei haittaa :cheesy: Lauantaina olin yksin kotona, raahasin toisen olkkariin ja pistin musat soimaan. Tuli heti ammattimaisempi olo :smile: Kuvitellulle yleisölle oli niin paljon helpompi laulaa kuin oikealle. Ja eläytyminen on kivaa :lol:

Outoa, ettei kukaan lauluharrastaja ole vielä ilmoittanut laulavansa missään yhtyeessä. Luulisi, että jos laulutaitoa oikeasti löytyy, olisi myös kiinnostusta liittyä johonkin yhtyeeseen tai peräti perustaa sellainen. Tai ehkä oikeanlaisen porukan kasaaminen on vaan vaikeaa. Suosittelen kuitenkin bändihommia lämpimästi, sillä treenikämpällä oppii musiikista varmasti sellaisia juttuja, joita laulutunneilla ei.

Peruskoulun ala-asteen musiikkitunnit ja laulukokeet ovat saaneet henkilökohtaisesti aikaan syvän, syvän, [b][b][i][u]syvän[/u][/i][/b][/b] inhon kaikkea laulamista kohtaan.

[quote="Astorethein" post=31448]Outoa, ettei kukaan lauluharrastaja ole vielä ilmoittanut laulavansa missään yhtyeessä. Luulisi, että jos laulutaitoa oikeasti löytyy, olisi myös kiinnostusta liittyä johonkin yhtyeeseen tai peräti perustaa sellainen. [/quote]   No itselläni on aina ollut vähän se ongelma, että kaverini eivät jaa tätä harrastustani. :tongue: Olen pieneltä paikkakunnalta (tai itse asiassa vielä pienemmältä kylältä), ja peruskouluni oli myös sen verran pieni, ettei sieltä olisi löytynyt ketään. Lukiossa taas en onnistunut löytämään piireihin.   Toki minulla on myös aika rankat paineet siihen että olisiko ääneni riittävän hyvä mihinkään tuollaiseen, mutta tosiaan eipä ole ollut mahdollisuuksiakaan.   Ja uskoisin, etteivät kaikki välttämättä edes halua olla mukana missään tuollaisessa. Se, että tykkää ja osaa laulaa ei kuitenkaan tarkoita sitä että tykkäisi ja osaisi tai edees haluaisi esiintyä tai olla mukana tuollaisessa ryhmäjutussa. Itselläni ei (muistaakseni) ole koskaan ollut suoranaista hinkua olla osa jotain yhtyettä, vaikka tosiaan jos olisi vain tullut tilaisuus tarjolle niin olisin ihan mielelläni varmaan siihen tarttunut. :tongue: Niin ja laulajia on myöskin aina vähän ylitarjontaa, huhujen mukaan sama ilmiö on kitaristien kanssa.

Aah laulaminen on niin kivaa. Minulla on vaan sen verran huono sävelkorva, että laulan aina väärin. Kaverini ja minä perustimme jokin aika sitten bändin, mutta kukaan meistä ei kyllä osaa soittaa. Soitan bändissä pianoa ja olen lupautunut myös taustalaulajaksi, jos sellaista kaivataan. Laulan useimmiten kun olen yksin tai itse asiassa aika usein muutenkin. Ehkä opin aikanaan laulamaan kunnolla!

[quote="Astorethein" post=31448]Outoa, ettei kukaan lauluharrastaja ole vielä ilmoittanut laulavansa missään yhtyeessä.[/quote] Lasketaanko kuoro? Ehkä yhtyeessä laulaminen sopisi itselle myös, mutta tunnun olevan enemmän duo/trio/jne ihminen kuin yksinlaulaja. Muutenkin esiintyminen yksin tuottaa itselle hankaluuksia, mutta jännitys laukeaa kummasti kun mukana on muitakin.   Pitäisi kai oppia laulamaan yksin, mutta tiedä sitten missä ja miten, kun ei karaoke oikein innosta.