Liian nykypäivää ollakseen scifiä?

Ovatko jotkin aiheet liian nykypäivää ollakseen scifiä? Kenties vaikeaselkoinen kysymys, mutta olen siis miettinyt, onko joitain ensikuulemalta ehkä ihan "scifistisiltä" kuulostavia aiheita, joista ei nykypäivänä pysty kirjoittamaan nykyisyyteen tai tulevaisuuteen sijoittuvaa scifi-kirjaa, koska aiheet ovatkin jo ihan tätä päivää - eivät siis mitään spekulaatiota, vaan totisinta totta. Tai jotenkin.. [i]liian mahdollisia.[/i]   Tietenkin (kovan) scifin ideaan kai kuuluu, että esim. tarinassa esitellyllä tekniikalla on jokin todenperäinen teoriapohja - jotain vastaavaa siis voisi olla olemassa, kenties. Mutta jos vastaavaa todella [i]on[/i] olemassa (ainakin jos tarinan kuvailemassa määrin), lakkaa tarina siltä osin olemasta scifiä.. minun mielestäni. En ole genremääritelmiin mitenkään tarkemmin perehtynyt, siksi tässä kyselenkin. [i]Kuinka[/i] totta ja toteutunutta jokin asia saa olla, jotta se olisi yhä scifiä?     Mietin tätä asiaa viime vuonna nähdessäni kirjastossa Laurie Frankelin uutuuskirjan [i]Ikuisesti yhdess@[/i], kirjaston tietokanta tuntee nimellä "Ikuisesti yhdessä" [url=http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510392041](kirja WSOY:n sivuilla)[/url]. Luin takakantta ja yritin miettiä, voisiko kirjaa nimittää scifiksi vai ei (eli kuuluisiko lisätä Risingin tietokantaan). En ole lukenut kirjaa, mutta takakannen perusteella tarinassa siis luotaisiin ensinnäkin jokin algoritmi, jonka avulla etsitään seurustelukumppania (alias Sitä Oikeaa), ja myöhemmin ohjelma, joka pystyisi jäljittelemään virtuaaliyhteydenpitoa toisen (tarinassa edesmenneen) henkilön kanssa. (Joku kirjaan paremmin perehtynyt saa mielellään kertoa, millainen kirjan sisältö oikeasti on!)   Ongelmanani oli, että pidin todennäköisenä, että jokin sellainen tarinassa kuvattu ohjelma on nykyisinkin olemassa. Erilaisia parinhakualgoritmeja ainakin on. Ja uskon, että tuollainen jonkin tietyn henkilön viestejä jäljittelevä ohjelmakin on varmasti kehitetty, vaikkei ns. tavallisilla ihmisillä arkikäytössä olekaan. (Ja jollei ole vielä kehitetty, niin meidän Darkki takuulla pystyisi sellaisen naputtelemaan.) Eli päättelin, ettei tarinassa ole mitään scifiä. ... Mutta ihan samalla tavalla joku jonkin tieteenalan spesialisti voisi pitää ihan "arkisina" jotain sellaisia asiaa tai ilmiötä, joka minulle ja monelle muulle olisi kirjasta luettuani ihan science fictionia. Esim. varmaan on paljon härpäkkeitä, jotka eivät ole vielä sarjatuotannossa, mutta ovat kuitenkin olemassa... Olisi kai tavallaan scifiä väittää, että niitä löytyisi jo joka kotitaloudesta. Onhan lähitulevaisuuskin tulevaisuutta.. Mutta toisaalta olisi aika plääh.     Oletteko törmänneet (ns. nykypäivänä kirjoitettuun) tarinaan, joka aluksi on joltain osin vaikuttanut mielestänne scifiltä, mutta onkin paljastunut ihan ”nykypäiväksi”? Tai oletteko kenties itse kehitelleet sellaista tarinaa? Tai jos olette tarkemmin perehtyneet johonkin alaan, mikä voisi olla sellainen sillä alalla tunnettu suht tavanomainen asia, joka suurimmalle osalle lukijoista olisi kuitenkin scifiä? Aiempina aikoina kirjoitettujen scifi-kirjojen ideoista on tietenkin monikin toteutunut tähän päivään mennessä… Mutta saa toki sellaisiakin oivalluksia mainita, jos tieteiskirjaa lukiessa (tai vaikkapa elokuvaa katsellessa) olette erityisesti kiinnittäneet huomiota johonkin tuolloin scifinä esiteltyyn, nyttemmin ”nykypäiväistyneeseen” asiaan.   Ja jos koko kysymys kuulostaa ihan hassulta, saa senkin tietty sanoa. :wink:

[quote="Hiistu" post=8520] Mietin tätä asiaa viime vuonna nähdessäni kirjastossa Laurie Frankelin uutuuskirjan [i]Ikuisesti yhdess@[/i], kirjaston tietokanta tuntee nimellä "Ikuisesti yhdessä" [url=http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510392041](kirja WSOY:n sivuilla)[/url]. Luin takakantta ja yritin miettiä, voisiko kirjaa nimittää scifiksi vai ei (eli kuuluisiko lisätä Risingin tietokantaan). [/quote]   Kyllä tuo kirja spekulatiiviseksi fiktioksi on ainakin luokiteltu monessa paikkaa. On se voittanut genre [url=http://www.osfci.org/endeavour/]palkinnonkin.[/url]

^ Kiitos tiedosta! :smile: Ehkä kirjassa on jotain scifimpää kuin takakansi antoi ymmärtää tai sitten sitäkin on pidetty jo ihan "kyllin scifinä".   Toinen nyt mieleen tullut, minua aiemmin mietityttänyt kirja on Sara Gruenin Apinatalo [url=http://www.bazarforlag.fi/asema/apinatalo/6250](Bazarin sivuilla)[/url], joka on lähikirjastossani jopa määritelty tieteiskirjallisuudeksi. Mutta takakansi ihmisten kanssa kommunikoivista bonoboapinoista, joista kuvataan tosi-tv-ohjelmaa, kuulosti minusta ihan siltä, että kyseinen ohjelma voisi parastaikaa pyöriä jollain tv-kanavalla. Opettaisi bononot vain viittomaan ja alkaisi kuvata, kun touhuavat keskenään... Onko tämä kirja jollekulle tuttu?

Tuo "kyllin scifin" määritelmä on kyllä kiinnostava, siihen kun usein törmää puhuessaan jostain kirjasta tai leffasta scifinä – yleensä siis silloin, kun valtavirta ei pidä sitä scifinä. Ongelmahan tässä on se, että me eletään tällä hetkellä tulevaisuudessa. ;) Ite kannatan aika laveaa scifin määritelmää; mulla scifi terminä alkaa lähestyä spefin käsitettä, jollei nyt ihan yhdisty siihen. Lähtökohtasesti jos teoksessa on jotain, mikä ei ihan istu nykymaailmaan, se on mulle scifiä. Esimerkiks mun mielestä Avengers-jatkumon leffat (ja Agents of Shield) on hyvin selkeepiirteistä scifiä, vaikka ne sijottuu maailmaan, joka on hyvin lähellä meijän maailmaa. Samaan tapaaan esimerkiks nettisarjis [url=http://questionablecontent.net/]Questionable Content [/url] on selkeesti scifiä, onhan siinä robottimaisia AnthroPC:itä ja hologrammeja ja avaruusasemia ja ties mitä – hankalaks sen vaan tekee se, ettei tarinat mitenkään pyöri noitten erikoisuuksien ympärillä, vaan ihan tavallisten ihmisten ihan tavallisissa ongelmissa – ihmissuhteissa, taloushuolissa, perhedraamassa.   Yks kiinnostava näkökulma genreen on scifi-tutkija Darko Suvinin [i]novum[/i]-käsite, jolla se tarkottaa siis sitä asiaa, mikä erottaa teoksen maailman reaalimaailmasta, ja joka Suvinin mukaan on aina scifi-teoksen tekstuaalinen ydin: sen kautta teoksen tematiikka lähtee aukeamaan. Tällä tapaa nähtynä esimerkiks Questionable Contentin scifiys kyseenalaistuu, koska tieteelliset innovaatiot ei mitenkään määrittele sen tematiikkaa vaan on visusti taka-alalla. Sen sijaan esimerkiks mainitsemissas kirjoissa molemmissa tekninen innovaatio on teksin keskiössä – ja vaikka se periaatteessa olis mahdollinen nykymaailmassa, mun nähdäkseni scifiyteen riittää se, että teos vie innovaation aiheuttamat asiat pidemmälle kuin ne nykymaailmassa on menny.

Jos tuotoksessa kuvataan jotain, joka on ´melkein mahdollista`, niin eikö tuotos myös silloin ole scifiä (tai spefiä)?

Scifi on tosiaan aika jännästi määritelty genre, koska esimerkiksi yhteiskuntakritiikki-dystopiat menevät myöskin perinteisesti scifi-kategorian alle, vaikka niissä ei olisi mitään teknologisia uudistuksia tai käsitelty tulevaisuutta tms.

Kyse ei ole kirjasta joka olisi ennustanut tulevaisuutta ja olisi nyt liian nykypäiväistä, vaan päinvastoin. "Ennustus" meni vähän mönkään. Eli luin Philip K. Dickin[url=http://www.risingshadow.fi/library/book/61-on-aika-sijoiltaan] On aika sijoiltaan[/url]. Tästä hauskoja huomiota, jossa paljastan kirjan lopun.   [spoiler]Kirjan aivan lopussa siis paljastuu, että päähenkilön koko elämä on pelkkää kulissia. Kaikki ihmiset esittävät, että on vuosi 1959 (hieman Truman shown tyyliin). Erona tässä on kuitenkin se, että todellisuudessa eletään 1990-luvun loppua. Idea oli hauska ja toteutus oli no, hauska. En usko että se oli tarkoitus, enkä nyt usko että Dick näin oikeasti ennusti mutta 1990-luku näytti tältä: Eletään sisällissotaa jossa toinen osapuoli on muuttanut kuuuhun. Miehet pukeutuvat pitkiin kaapuihin, heillä on geisha-tyyliset kampaukset joissa on syömäpuikot päässä sekä spiraalimaisia tautointeja poskissaan. Naiset ovat ajaneet hiuksensa ja pukeutuneet pukuihin. Ihmiset puhuvat tähän tyyliin: "Kravattikaverit, teillä woijaa?" Nauratti enemmänkin tämä tulevaisuudenkuva :D Ehkäpä silloin tämä shokeerasi, tai ties mitä teki, nyt nauratti.[/spoiler]

[quote="tiarAnon" post=8565]Lähtökohtasesti jos teoksessa on jotain, mikä ei ihan istu nykymaailmaan, se on mulle scifiä. [/quote]   Minua on varmaan pohdituttanut, kuinka paljon on "ei ihan".. [i]Novum[/i]-juttu oli minulle ihan uusi, kiitos sivistämisestä! :smile:     [quote="Dragan"]Scifi on tosiaan aika jännästi määritelty genre, koska esimerkiksi yhteiskuntakritiikki-dystopiat menevät myöskin perinteisesti scifi-kategorian alle, vaikka niissä ei olisi mitään teknologisia uudistuksia tai käsitelty tulevaisuutta tms. [/quote]   Luin loppuvuodesta Martinovitsin [url=http://www.risingshadow.fi/library/book/6963-paranoia][i]Paranoian[/i][/url], jota voisi luonnehtia tuollaiseksi. Mietin, miksi sekin on nimetty scifiksi (ainaskin kustantajan sivuilla scifi-osastossa). Kirja kuvasi, kuinka Valko-Venäjän hallinto on jymähtänyt neuvostodiktatuurin tavoille... mutten päässyt selvyyteen, halusiko kirja sanoa, että nyky-Valko-Venäjällä oikeasti [i]on[/i] sellaista vai että nykykehityksen jatkuessa siellä tulee olemaan sellaista vai että asiat siellä ovat ylipäänsä huonosti eli ikään kuin siten. Noista ensimmäinen tulkinta olisi ollut yhteiskuntakriittisin, mutta scifi-leima laittoi ajattelemaan, että koska tämä on scifiä, eivät asiat oikeasti voi olla ihan tällä tavalla. (Jonka jälkeen aloin ajatella, tarinan hengessä, että scifiksi kutsuminen onkin ehkä hämäystä... :roll:)

[quote="VMN" post=8670] Tästä hauskoja huomiota, jossa paljastan kirjan lopun. [/quote]   Kirjan huvittavuus saattaa johtua siitä, että olet vielä kytköksissä parhaillaan nykyisiin vallallaoleviin muotityyleihin. Näin 30-vuotiaalle lökäpöksyisten ja kahta huppua + lippalakkia/pipoa yhtäaikaa pitävien tyyli on täysin yhtä vierasta kuin kaapuihin pukeutuvat miehet. Joten vaikka vieraisiin asioihin ei voi samaistua, vierauteen voi.   Dick on yksi omista lempikirjailijoistani, jonka kirjoituksissa on minusta paljon hyviä oivalluksia. Vielä tärkeämpää/hienompaa on se tapa millä hän ilmaisee asioita. Kannattaa tarkastella, mikäli kirjoittamisesta on kiinnostunut! :)