Ihmemaa Oz
Alkuteos ilmestynyt 1900.
1. laitos: Ozin velho. Otava, 1977. Suomentanut Kersti Juva. Sidottu.
2. laitos: Oz-maan taikuri. Karisto, 1977. Suomentanut Marja Helanen-Ahtola.
3. laitos: Ihmemaa Oz. Art House, 2001. Suomentanut Tuomas Nevanlinna. Kuvittanut Petri Hiltunen. Ulkoasu: Kati Närhi ja Sisko Honkala. Sidottu.
3. laitos: Ihmemaa Oz. Art House, 2011. Suomentanut Tuomas Nevanlinna. Kuvittanut W. W. Denslow, alkuperäisen teoksen kuvat.
Lumoava tarina Dorothyn seikkailusta taianomaisessa Ozin ihmemaassa on lastenkirjallisuuden kirkkaimpia klassikoita. Se kuuluu aikamme rakastetuimpiin satuihin, joka ihastuttaa sekä lapsia että aikuisia.
Pyörremyrsky tempaisee Dorothyn ja Toto-koiran ilmaan ja kuljettaa heidät Kansasista Ozin ihmemaahan. Maan asukkaat pitävät Dorothyä voimakkaana noitana, mutta tytön ainoa toive on palata kotiin Em-tädin ja Henry-sedän luo. Dorothy lähtee etsimään apua Smaragdikaupungissa asuvalta Ozin velholta. Keltaisen tiilitien varrelta mukaan liittyvät Pelätin, Peltimetsuri ja Pelkurileijona. Matka on vaikea ja vaarallinen, mutta siitä selviydytään ystävyyden, älyn ja rohkeuden avulla. Matkaseurue saapuu outoon Ozin linnaan, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää...
Käyttäjät lukeneet myös
L. Frank Baum
Lyman Frank Baum (1856–1919) oli yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija. Hän oli myös neljän pojan isä, joka lastensa viihdykkeeksi alkoi punoa tarinaa Dorothy-tytöstä, joka koiransa Toton kanssa joutuu pyörremyrskyn matkassa Ozin maahan. Baum muokkasi tarinan kirjaksi ja julkaisi sen omakustanteena vuonna 1900. Teoksesta tuli kaupallinen menestystarina ja sitä on myyty miljoonia kappaleita.
Baum kirjoitti tarinalle myös jatko-osia, jotka vahvistivat yleisön innostusta. Kirjojen henkilöhahmoista ja tapahtumapaikoista tuli osa amerikkalaista lastenkulttuuria, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Ensimmäinen Ozin innoittama musikaali esitettiin Amerikassa jo vuonna 1901, minkä jälkeen kirjan pohjalta on tehty useita muita teatteri- ja elokuvaversioita. Kuuluisin on elokuva Ozin velho vuodelta 1939, jossa 16-vuotias Judy Garland näyttelee Dorothya ja laulaa kuuluisan tunnuslaulun ”Sateenkaaren tuolla puolen” (Somewhere over the rainbow).
Kirja-arviot ja kommentit
Legendaarinen satu, jolle niin moni myöhempien aikojen tarinankertoja C. S. Lewisista lähtien on paljosta velkaa. Pikku miinus parista toimintakohtauksesta, joilla ei ole muuta funktiota kuin lisätä jännitystä lukijan elämään ja joiden pois jättäminen olisi kirkastanut kerrontaa. Vastapainoksi isoa plussaa William Wallace Denslow'n hurmaavasta alkuperäiskuvituksesta. Upposi kolmekymppiseen kirjanörttiin kuin saapas suonsilmään.
Ihmemaa Oz on klassikko siinä missä Liisa Ihmemaassa tai Tarina vailla loppua. Lasta varmasti ilahduttaa omituiset ja monenkirjavat hahmot, aikuista lukijaa taas kiehtoo tyyli, millä tarina on kerrottu. Ihmemaa Oz on kirjoitettu kuin satu. Siitä tulee mieleen Lumikki ja Tuhkimo ja muut. Ei ne Disneyn siloitellut versiot... vaan ne alkuperäiset, joissa välillä veri lentää ja tapahtumat ovat aika raakoja. Jos tuntee tarinan Ozin velhosta vain elokuvaversion kautta, lukiessa varmasti yllättyy. Tässä kirjassa ei todellakaan mitään tikkarikiltoja ole. Ihmemaa Oz on yksi kirjallisuuden klassikoita, joita jokaisen tulisi lukea ainakin kerran elämänsä aikana.
Perus-satufantasia, joka kannattaa lukea! Kepeät,- mutta silti ihanan rakastettavat - , hahmot ihastuttavat kirjan alkumetreiltä asti juonen kulkiessa sopivaa tahtia eteenpäin. Klassinen "fantasia road-trip", joka ei siltikään jätä kylmäksi... Ketään!
Hyvinkin ehkä hiukan lapsellinen, mutta olen lukenut sarjan nyt 3 kertaa ja pidin siitä. Muuten olisi saanut 5 tähteä, mutta liian nuorille tarkoitettu.
Ozin velho on perinteinen lasten fantasia kirja, jossa on ihmemaa satuolentoineen ja taikaesineineen, sekä hyvät ja pahat hahmot. Kirja on lastenkirja ja juoni kulkee hyvin sutjakkaasti, mutta vanhemmalle lukijallekin Ozin velho on mukavaa kevyttä luettavaa. Hienoinen pettymys oli "mahtavan" Ozin oikea paljastuminen ja kirja saa lukijan välillä huvittumaan värikkäillä hahmoillaan, joista esimerkkejä on Puunhakkaaja Peltinen, lentävät apinat sekä aivoton Variksenpelätti.