Joutomaa

Kolmannen osan kuluessa käy selväksi, että mitä pidemmälle matka etenee, sitä eeppisemmäksi tarina käy ja suuremmaksi mittasuhteet kasvavat. Myös tunnelma syvenee. Huomioitava piirre on myös Rolandissa yhä enemmissä määrin esiintyvät inhimmilliset piirteet. Joo, tokihan on ollut alusta lähtien tiedossa, että hän on pelkkä ihminen, mutta tähän saakka hahmo on esiintynyt varsin myyttisenä, luoksepääsemättömänä ja "kylmänä", tämä kirja tuo omalta osaltaan tarinamme keskushenkilöön mm. tunteellisuutta ja haavoittuvuutta. Itse juonen kulusta ja sen yksityiskohdista onkin tarkemmin turha puhua, minä en tykkää kirjoittaa spoilailevia arvosteluita. Anyway, selvästi sarjan vahvinta antia tähän mennessä, eikä päästä lukijaansa otteestaan - pakottava tunne, että tarinaa on yhä jatkettava seuraavaan osaan säilyy vahvana.

Kirja oli juoneltaan hyvä, mutta kaikki tapahtumat tuntuivat painottuvan kirjan loppuun. Takakansitekstin perusteella olisin odottanut henkilöiden tapaavan junan paljon aikaisemmassa vaiheessa, samoin kuin kaupunkiin pääsemisen. Kirjan kerronta oli hyvää ja kulki sujuvsti eteenpäin, tosin suomentajan kirjoitus- ja pilkkuvirheet olivat erittäin häiritseviä..

Kirjan henkilöt eivät paljoa eronneet sarjan edellisistä osista. Roland alkaa vähitellen pehmenemään ja Eddie pitää puoliaan häntä vastaan. Susannah on mukava persoona ollessaan kahden täysin vastakkaisen henkilön yhdistelmä. Jaken palaaminen takaisin sarjaan oli positiivinen yllätys. Lempihenkilökseni kirjan kuluessa muodostui Oi-mäyriäinen. :)

Kirjan tapahtumat olisivat voineet sijoittua kirjaan tasaisemmin, nyt ne painottuivat loppuun, vaikka joitakin pienempiä tapahtumia tapahtui läpi kirjan. Alku oli jotenkin tylsähköä luettavaa. Ludin kaupungin kuvailu oli mielestäni hyvin toteutettu kirjassa. Kaiken kaikkiaan ihan suositeltava kirja, jos ei halua kirjassa koko ajan tapahtuvan jotain.