Risingshadow
Spekulatiivista fiktiota
  • Koti
    • Etusivu
    • Tietoa meistä
    • Artikkelit
    • Uutiskirje
    • Käyttöehdot
    • Sivuston ylläpitäjät
    • English (EN)
  • Selaa
    • Uusimmat tapahtumat
    • Uutuuskirjat
    • Tulossa kirjoja
    • Kirjalistaushaku
    • Kirja-arviot
    • Tyylilajit
    • Lisää kirja
  • Yhteisö
    • Keskustelut
    • Uusimmat viestit
    • Uusimmat aiheet
    • Kuumimmat aiheet
    • Suosituimmat aiheet
    • Haku
  • Haaste
    • Lukuhaasteet
    • Kirjavisa
  • Kirjaudu

Dyyni: Ensimmäinen osa: Dyyni

Dyyni #1 / 3 ✓
Frank Herbert
Dyyni: Ensimmäinen osa: Dyyni (Dyyni #1) - Frank Herbert
  ★ 8.16 / 136
1★12★3★44★5★146★67★668★139★3210★

Alkuteos ilmestynyt 1965. Sisältää alkuteoksen ensimmäisen kolmanneksen. Suomentanut Anja Toivonen. Suomennoksen tarkistanut Ari Koskinen.

1. painos 1982. Sci-fi -sarja. Päällys: Heikki Kalliomaa. Sidottu, kansipaperi.
2. painos 1984. Sci-fi -sarja. Päällys: Heikki Kalliomaa. Sidottu, kansipaperi.
3. painos 1986. Best seller. Uusi kansikuva Heikki Kalliomaalta. Nidottu.
4. painos 2010. WSOY-pokkari. Päällys: Mika Tuominen. Nidottu.

Jaettu Hugo-palkinto 1966, Nebula-palkinto 1965. Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50 -listalle 2000.

VALTAKAMPPAILU ARRAKIS-PLANEETAN HERRUUDESTA

Dyyni eli Arrakis on keisarikunnan planeetoista syrjäisin, karuin ja vihamielisin. Kuitenkin siitä on taistelu verisesti vuosisatojen ajan, sillä ainoastaan Arrakisissa kasvaa kallisarvoinen rohto, elämän pidentäjä. Rohdon kasvupaikkoja vartioivat jättimäiset hiekkamadot ja beduiineja muistuttava fremen-kansa. Dyynin alkuasukkaat ovat kehittäneet nerokkaita keinoja hankkia vettä ja säilyä hengissä polttavan kuumalla aavikolla.

Dyyni-sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, kuinka Arrakisin uudeksi valtiaaksi ja rohdon kerääjäksi nimitetty herttua Leto Atreides saapuu perheineen aavikkoplaneetalle. Heitä vastassa ovat suvun vanhan vihollisen, tyranni Harkonnenin julmat juonet…

Frank Herbertin (1920–1986) kolmiosainen Dyyni lukeutuu scifi-kirjallisuuden merkittävimpiin teoksiin.

"Tieteiskirjallisuuden ihailijan namupala." – Ilta-Sanomat

Adlibris: tarkista saatavuus

Kirjan tilaus
Adlibris
BookBeat
FinlandiaKirja
Nextory
Storytel

Arvosanani kirjalle
☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆
Omassa pääkirjahyllyssäni

Aiheeseen liittyviä keskusteluja
Aloita uusi keskustelu (Ei rekisteröitymistä - Vieraat tervetulleita)
Onko sinulla kysymyksiä kirjasta tai haluatko jakaa mielipiteesi? Liity keskusteluun!
Muokannut 24.09.2023
Luokitus: Scifi, Elokuva, TV-sarja, Nebula-palkinto, Hugo-palkinto
Julkaistu: 1982 (WSOY)
Alkuperäinen nimi Dune
Frank Herbert

Frank Herbert

Yhdysvaltalainen Frank Herbert (1920–1986) toimi paitsi kirjailijana, myös toimittajana, yliopiston opettajana ja ekologisena asiantuntijana muun muassa Pakistanissa ja Vietnamissa.

Herbertin ensimmäinen novelli ilmestyi vuonna 1952 ja esikoisromaani vuonna 1956. Seuraavaa romaania saatiin odottaa vuoteen 1963, jolloin se alkoi ilmestyä jatkosarjana Analog-lehdessä. Kyseessä oli Herbertin tunnetuin teos Dyyni, joka ilmestyi kirjamuodossa 1965. Dyyni voitti jaetun Hugo-palkinnon sekä ensimmäistä kertaa jaetun Nebula-palkinnon. Dyynistä tuli yksi tunnetuimmista tieteisromaaneista ja sitä on myyty 12 miljoonaa kappaletta.

Lue lisää ...

Dyyni on Canopuksen aurinkokunnan planeetta Arrakis, joka on melkein vedetön maailma hiekkadyyneineen. Autiomaissa elävät beduiinien kaltaiset fremenit ja ihmisiä uhkaavat jättimäiset hiekkamadot. Dyynin pääaiheita ovat politiikka, uskonto ja valta. Juoni on mutkikas. Romaanissa tulee esille kirjailijan tekninen kekseliäisyys, mutta teoksessa kuvataan silti pääosin ihmiseen liittyviä ilmiöitä. Tähtienvälisen imperiumin rakenne muistuttaa muinaista Roomaa ja keskiajan feodaaliyhteiskuntia. Tekniikka on sivuasemassa, mitä kirjassa selitetään ihmisten ihmisten muinaisella sodalla tekoälyjä vastaan. Kirjan maailma on kuvattu poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti.

Herbertin mukaan teos sai alkunsa kiinnostuksesta kahta aihetta kohtaan: messiaaniset uskonnot ja artikkelisarja, jota hän kirjoitti Oregonin rannikon hiekkadyynien leviämisestä sisämaahan. Herbert kuvaa taitavasti kuivan Arrakis-planeetan luonnontaloutta, ja luultavasti tässä piili syy teoksen saamaan suosioon tieteispiirien ulkopuolellakin. Kirjan ilmestymisen aikoihin luonnonsuojelun tarve tuli ensimmäistä kertaa myös kansan jokapäiväiseen tietoisuuteen. Dyyni oli yksi ensimmäisiä ekologisia kysymyksiä käsitelleistä tieteisromaaneista. Kirjailija kuvaa, kuinka ihminen on sidoksissa luontoon ja miten pienikin muutos voi aiheuttaa merkittäviä seurauksia.

Tutkijat ovat verranneet kuvausta linnunradan imperiumin hallitsijoiden rappiosta Edward Gibbonin klassikkoteokseen Rooman valtakunnan rappio ja tuho. Paul Atreidesin hahmossa on yhtäläisyyksiä todellisen historian T. E. Lawrenceen. Fremenien uskonto on yhdistelmä zenbuddhalaisuutta ja sunnalaista islamia.

Suomalainen kustantaja pilkkoi ”hintasyistä” Dyynin kolmeen osaan, ja liitteenä olevat sanasto ja kartta löytyvät vasta viimeisestä niteestä. Herbert kirjoitti teokselle vuosien kuluessa viisi jatko-osaa (joista ensimmäinen on Dyynin messias, 1969), mutta niitä pidetään yleisesti heikompina kuin ensimmäistä romaania.

Juhani Hinkkanen kirjoittaa Science fiction -teoksessa: ”Frank Herbert oli koko uransa ajan pohjimmiltaan perinteinen tieteiskirjailija, jolla ideat ja teemat kävivät yli henkilökuvauksen. Monet näistä teemoista olivat kuitenkin tieteiskirjallisuudelle uusia, ja hän onnistui niitä tutkiessaan usein irrottautumaan viihteellisen scifin kuluneimmista kliseistä. Valitettavasti hänen teoksistaan – erityisesti Dyynin jatko-osista – näkyy se, etteivät hänen kirjailijantaitonsa aina yltäneet sille tasolle, jota teosten suuret teemat olisivat vaatineet.”

Lähteitä

Science fiction. Toimittaneet Juhani Hinkkanen ja Kai Ekholm. Kirjastopalvelu, 1990.
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.

Dyyni

Frank Herbertin Dyyni jaettiin suomennettaessa alun perin kolmeen osaan. Vuoden 2010 WSOY-pokkarien takakansissa käytetään virheellistä käsitettä Dyyni-trilogia. Vuonna 2021 romaani julkaistiin ensi kertaa kokonaisena suomennoksena.

"Suomeksi kolmena osana ilmestyvä Dyyni on tieteisromaanin moderni klassikko, joka on tuonut tekijälleen, yhdysvaltalaiselle Frank Herbertille, alan arvostetuimmat palkinnot. Teossarjan aiheena ovat Saharan kaltaisella Arrakis-planeetalla käytävät sodat ja valtataistelut. Dyynin salaisuuksiin kuuluvat myös satojen metrien pituiset hiekkamadot sekä ainutlaatuinen, parantava Rohto. Seikkailuromaanin juoneen yhdistyy vahva ajatuksellinen panos: teos avaa mielenkiintoisia näkymiä tulevaisuuden ekologiaan, uskontoon sekä psyykkisiin mahdollisuuksiin. Herbertin tekninen kekseliäisyys on ylivertaista science fiction -kirjallisuudessa."


Dyyni sisältää 3 kirjaa — sarja on kokonaan valmis.

Pääsarja Dyyni-sarja

Dyyni: Ensimmäinen osa: Dyyni (Dyyni #1)
  ★ 8.16 / 136
Dyyni: Toinen osa: Muad'Dib (Dyyni #2)
  ★ 8.22 / 109
Dyyni: Kolmas osa: Profeetta (Dyyni #3)
  ★ 8.12 / 104

Kirja-arvioita

12.02.2022
dbgirl avatar
dbgirl
Kirjoja 123, Kirja-arviot 19, Viestit 0
★★★★★★☆☆☆☆ 6 / 10

Näin David Lynchin leffaversion Dyynistä ensimmäisen kerran noin 15 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan on tämä kirja ollut lukulistallani. Vasta Denis Villeneuven leffan (jota en ole vielä nähnyt) innoittamana tartuin nyt vihdoin tähän kirjaan.

Pitkään, yli puolenvälin, mietin mikä tästä tekee niin ihmeellisen. Se ei ollut huono, mutta ei mitenkään ihmeellinenkään, vain tylsähköjä (ja aavistuksen naiiveja) keskusteluja ja päänsisäisiä pohdintoja toisensa perään. Se olikin harvinaisen pitkään jatkunutta pohjustusta tarinalle ja henkilöiden, Arrakis-planeetan ja kulttuurien esittelyä. Sitten tuli eräs pöytäkeskustelu, joka muutti kaiken. Tarina muuttui mielenkiintoisemmaksi ja loppua kohden oudommaksi. Lopun ansiosta arvosana nousi kolmeen. Taidan sittenkin jatkaa seuraavaan osaan.

25.04.2013
Snapsu avatar
Snapsu
Kirjoja 245, Kirja-arviot 13, Viestit 0
★★★★★★★★☆☆ 8 / 10

On pelkästään, vain ja ainoastaan tämän kirjan syy että olen aikanani ihatunut scifi- ja fantasia kirjallisuuteen. Luettuani yhden Dyyni- kirjan, piti minun saada sarjan kaikki kirjat käsiini ja heti. Eli kerrassaan loistava scifi-kirja. Mukaansa tempaava ja vangitseva, ellen sanoisi.

04.11.2007
Jussi avatar
Jussi
Kirjoja 1226, Kirja-arviot 109, Viestit 1764
★★★★★★★★★★ 10 / 10

Tämä scifiklassikko 1960-luvulta ei varmasti kaipaa esittelyä. Suomennoksessa kirja pilkottiin kolmeen osaan, niteiden nimet ovat Dyyni, Muad'Dib ja Profeetta. Jos lukeminen kiinnostaa, niin kaikki kolme kannattaa lainata kerralla. Hakemisto ja kartta on nimittäin piilotettu viimeisen niteen loppuun. Dyyni on minusta erittäin hyvä teos, se kuuluu lukemani scifin huipulle. Se on todella vetävästi kirjoitettu, lukemista ei malta jättää kesken. Mukana on vauhdikasta seikkailua ja kiinnostavia ideoita. Arrakisin planeettakin on hyvä tapahtumapaikka. Kirjassa ei selitellä liikaa tapahtumia, vaan jätetään lukijan tajuttavaksi. Ehkä lopussa olisi ollut kiva nähdä vilaus tulossa olevasta Jihadista. Olin kuullut aiemmin, että Robert Jordan on ottanut vaikutteita Ajan pyörään Dyynistä. Lukiessa huomasikin, että Aes Sedait muistuttavat benegesseriittoja, aielit fremenejä ja Rand al'Thor Paul Atreidesia. R. Scott Bakkerin "Prince of Nothing" -fantasiatrilogiaa on joskus kuvailtu Dyynin ja Sormusten herran yhdistelmäksi. Dyyni ansaitsee arvosanaksi täydet viisi tähteä.

08.10.2020
Metsän Otus avatar
Metsän Otus
Kirjoja 15, Kirja-arviot 8, Viestit 2
★★★★★★★★☆☆ 8 / 10
Sisältää juonipaljastuksia

Lue lisää ...

Kirja-arvioni videona: https://youtu.be/8TQxjKeyl-s

 

Arvostelu:

Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa -- ihmiskunta loi itselleen toimivan ja täysin loogisen jumalan tekoälyn muodossa. Ihmiset eivät kuitenkaan pitäneet luomuksestaan, joten pyhä jihad aloitettiin koneita vastaan. Skynet yritti parhaansa pitää valtaansa yllä. Kylmästi ja loogisesti laskelmoiva kone ei loppupeleissä voinut mitään ihmisen primitiiviselle vihalle pedon päästyä irti. Puhdistuksen myötä ihmiset jättivät taakseen niin pöytäkoneet kuin sosiaalisen median applikaatiot ja murhattuaan jumalansa he päättivät, ettei kone tule koskaan korvaamaan ihmistä.

Frank Herbertin Dyyni on enemmän fantasia sci-fiä kuin puhdasta tähtivaeltajan avaruusmatkailua. Teknologia on hädin tuskin rustpunkkia tehokkaampaa. Yhteiskuntaa hallitsee keisari, jonka vasalleihin kuuluvat eri aatelissuvut. Vaikka olisitkin luolassa asuva Rautamies, et pystyisi rakentamaan romuista maailmankaikkeutta johtamaa galaktista Imperiumia.  Tämän ongelman ratkaisemiseksi ihmiset ottivat menneistä esi-isistään mallia ja alkoivat käyttämään erilaisia huumausaineita, psykedeeleja, sieniä sekä rohtoja kehittääkseen mielenvoimaansa. 

Näin tähtimatkailusta vastasivat Avaruuskilta, pöytäkoneet korvattiin teknoshamaani Mentatiteillä ja ihmiskunnan jalostuksesta taas vastasivat oraakkelimaiset Bene-Gesserit -- nuo seksikkäät gootit, joihin palaan piakkoin.  Krangien, Superautistien ja rotuteorioiden myötä ihmiset pystyivät vapaasti orjuuttamaan linnunradan rautaisen nyrkkinsä alle, koska kukaan ei voinut sitä protestoida Twitterissä.

Dyynin saaga keskittyy jalon Atreudus aatelissuvun prinssi Paulin henkiseen matkaan.  Prinssi-nimikkeen lisäksi Paul on kasvatettu taitavaksi taistelijaksi, data-analytiikan asiantuntijaksi, viisaaksi diplomaatiksi ja kaiken tämän lisäksi - hän sattuu myös olemaan ennustettu kansanvapauttaja profeetta. Rikkaan monipuolisesta ansioluettelosta lukija taitaa heti kysyä, mikä voisi olla tarinan aikana paljastuva juonenkäännös pikku-Paulista. Onko Paul sittenkin tyrannikuninkaan sadistinen lapsi, pelkuri, vapauttajan sijaan orjuuttaja tai ehkäpä jopa väärä profeetta…? Voin jo nyt sanoa, että tässä kirjasta ei mitään suuria juonenkäänteitä paljastu.

Missä Frank Herbert onnistuu kirjailijana? Mielestäni suurin syy Dyynin pitkäjänteiseen suosioon sci-fi kirjallisuudessa on juuri Dyynin-maailman rakentamisessa.  Bene Gesserit ovat viehättäviä noitia, Sardukanit ovat spartalaisia sinnikkäämpiä sotilaita, hiekkaplaneetta Arrakis on asuinalueena armoton ja erämaan alkuperäiskansan fremenit timanttiakin kestävämpiä villejä.  Nämä jalot jihadistit palvovat planeettansa jättimatoja, jotka he näkevät jumalina siinä missä muinaissuomalaiset näkivät karhun. Paulin johdolla villeistä fremeneistä tulee kuin Tiibetin soturimunkkeja, jotka pystyvät tuomaan rauhanuskonnon läpi galaksin nyrkkiensä mahdilla.

Paulin äiti Jessica on hahmona rikkaan monipuolinen, koska tietenkin päähahmon mammana hän joutuu suhtautumaan ristiriitaisesti oman kullannuppunsa rooliin tässä sankarintarinassa. Jessicalla on myös mielenkiintoinen historia kirjan muiden hahmojen kanssa ja näiden suhteiden myötä opit tuntemaan lisää Dyynin maailmaa, kuten juuri esimerkiksi Bene Gesseri-sisarkuntaa. Bene Gesserit ovat oraakkeleita sekä lumoojattaria, jotka pystyvät saamaan ihmisiä tahtonsa alle mielenloitsuilla!

Mielenkiintoinen asetelma ei kuitenkaan pelasta kirjaa siltä, että se on rakenteeltaan sangen tylsä. Tarinan voi helposti tiivistää yksinkertaiseksi loruksi nuoresta prinssistä, joka menettää isänsä lisäksi hänen synnyinoikeutensa. Hyvänä aatelisena ja vapaustaistelijana Paul voittaa kansansuosion puollelleen, nostaa lopulta vallankumouksen konnia vastaan, surmaa konnat ja saa vielä kuningaskunnan lisäksi prinsessan sekä jalkavaimon lämmittämään sängynpatjaansa. Paul on hahmona pikemmin Tähtien Sodan Rey Skywalker, joka osaa jo valmiiksi kaiken ja hallitsee tilanteen kuin tilanteen vaivatta – kuin Luke Skywalker, joka kasvaa viattomasta maalaispojasta kovia kokeneeksi sotasankariksi.

Tarinan konnat esitetään kirjan ensikättelyssä ja tiedät heti, että Paroni Harkonen ja Keisari Shaddam Corrinon ovat läpeensä pahoja. Paroni Harkonen on kuitenkin hyvin kirjoitettu päävastus, koska harvoin sitä pääsee lukemaan suunnittelevasta tyrannista, joka sentään ymmärtää omat heikkoutensa ja yrittää aina soveltaa tilanteet omaksi parhaakseen, vaikka kuinka vituiksi homma menisi. Hänellä ei ole omia jälkeläisiä, joten hän on valmis pistämään koko pelisuunnitelmansa ”rakkaan” serkkupoikansa varaan, kun yleensä taas tarinoiden konnat eivät osaa ajatella omaa napaansa pidemmälle -- ja uskokaa pois -- Paroni Harkosen napa on suuri ja turvonnut.

Vaikka moitinkin tarinanrakenteen suoraviivaisuutta niin pidin kirjasta suuresti. Paul Atreuduksen hahmokehitys pelkästä viattomasta prinssistä fremenien ennustetuksi profeetaksi oli ennennäkemätön lukukokemus ja koko kirjan huipentuma. Polkunsa myötä Paul avaa kolmannen silmänsä ja kokee maailmankaikkeuden uusin tavoin. Miksi hänen pitäisi vihata Harkonneja tai Corrinojeja, jotka loppupeleissä vain yrittävät selviytyä julmassa jumalattomassa maailmassa? Voisivatko aatelissuvut hieroa sovinnon jollain tapaa, jotta yhteiskunta säästyisi vielä suuremmalta verilöylyltä? Voisiko messias Paul pelastaa kaiken vai onko hän vain kaiken lopun alku? Olisivatko hänen lähimmät liittolaisensa, kuten hänen rakas äitinsä, loppupeleissä hänen puolellaan vai onko Bene Gessereilla jotain suurempia suunnitelmia messiaan varalle? Sisarkunta haluaa saavuttaa ihmiskunnan henkisen valaistumisen, jossa messias -- eli Paul -- toisi vapauden läpi maailmankaikkeuden.

Mielenkiintoisinta tässä messiaan kertomuksessa on se pieni seikka, että jumalat ovat ihmisten luomia. Ensin ihmiskunta loi jumalansa tietokoneesta, mutta Shodanista he eivät pitäneet. Vuosituhansien myötä Bene Gessereiden sisarkunta tekee oman yrityksensä.  

Emokarhujen suunnitelmaan kuuluu niin rohtojen hyödyntäminen kuin aatelissukujen jalostaminen. Saadakseen vapaaehtoissotilaita heidän uskonkulttiin, he siittävät vapahtajamyytin alkuperäiskansa fremenien kulttuuriin.

Myytti, jonka synkkä tarkoitus oli luoda uskonlahkoiset fanaatikkosotilaat pyhää Jihadia varten…. Kaiken tämän suunnittelun ja valmistautumisen ansiosta he saattoivatkin onnistua luomaan ihka aidon jumalan……Vai vain jumalhahmon?

Mitä syvemmälle paneudun Dyynin maailmaan, sitä enemmän arvostan sen omalaatuisuutta. Tieteisromaanina Dyyni toimii suurena käyttöoppaana, miten kirjoittaa vaikuttava, monipuolinen sekä henkeäsalpaava maailma. Taru maailmasta, joka sai alkunsa tuhansia vuosia sitten ihmisten pyhästä jihadista koneita vastaan. Uusi kiinnostus jalostukseen ja alkemiaan mahdollisti ihmisen valloittamaan linnunradan ja siinä samalla luomaan oman jeesuksensa?

Jotkut väittävät, että Dyyni on kuin gooteille suunnattu Tähtien Sota tai tähtiin kirjoitettu Game of Thrones. Itse sanoisin, että se on tyypillinen sankarintarina, jonka ympärillä on teologiaan suunnattu henkinen matka, jota voisi hyvinkin verrata Jeesuksen viimeiseen kiusaukseen.

Satu tähtiä vaeltavasta Jeesuksesta, jonka tarina ja synty oli vain meidän ihmisten luoma. Näistä seikoista huolimatta, jos uskoo siihen, että jokaisen ihmisen sielussa on pala maailmankaikkeutta, ja Paul pystyy avaamaan kolmannen silmänsä. Eikö hän silloin ole vain aktivoinut jo valmiiksi sisällä olevan jumaluutensa…?

Vaikka ennuste oli ihmisten keksimä, ehkä kaiken takana oli suurempi tahto?

 

Takaisin ylös
  • Risingshadow
  • Selaa
  • Frank Herbert
  • Dyyni
  • Dyyni: Ensimmäinen osa: Dyyni
Hostingpalvelun tarjoaa Planeetta Internet Oy
© 1996 - 2025 Risingshadow. Kaikki oikeudet pidätetään.

Sivustomme käyttää evästeitä takaaksemme parhaimman käyttökokemuksen.

Tietosuoja