Kuoleman planeetta
Alkuteos ilmestynyt 1960. Suomentanut Hannu Tervaharju. Kansi: Kelly Freas. Nidottu.
Hugo-palkintoehdokas 1961.
Jason dinAlt on aurinkokuntien välinen, menestyvä uhkapeluri. Hänellä on psi-voima, jolla hän pystyy vaikuttamaan pelin kulkuun. Etenkin siihen, miten arpanopat asettuvat. Mutta nyt hän on saanut tehtävän, joka vaatii kaikki hänen lahjansa. Pelirahaa hänellä on kaksikymmentäseitsemän miljoonaa krediittiä ja hänen on voitettava kolmetuhatta miljoonaa. Panoksena on hänen henkensä.
Tästä alkaa ihmeellinen seikkailu, joka vei Jasonin kuoleman planeetalle, Pyrrukselle. Tuntuu siltä kuin koko planeetta olisi sodassa tarkoituksenaan pyyhkäistä pinnaltaan viimeinenkin merkki tunkeutujasta, ihmisestä.
Käyttäjät lukeneet myös
Harry Harrison
Harry Harrison (1925–2012) syntyi Connecticutissa Yhdysvalloissa. Hän asui eri puolilla maailmaa, muun muassa Meksikossa, Britanniassa, Tanskassa ja Italiassa. Vanhuutensa hän vietti Dublinissa Irlannissa.
Valmistuttuaan koulusta vuonna 1943 Harrison värvättiin Yhdysvaltain sotavoimiin, jossa hän palveli neljä vuotta erilaisissa tehtävissä päätyen lopulta sotilaspoliisiksi. Armeijan jälkeen Harrison matkusteli vapaana kirjoittajana ympäri maailmaa. Hän muun muassa käsikirjoitti Flash Gordon -sarjakuvaa. Sarkansa scifin parissa Harrison aloitti kuvittajana. Ensimmäiset novellinsa hän julkaisi salanimellä. Harrison saavutti ensimmäistä kertaa kuuluisuutta romaanillaan Kuoleman planeetta (1960).
Fantasy-sarja
John Books Oy:n sarja. Sarjassa ilmestyi myös Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille (1981) ja Harry Harrisonin Ruostumaton teräsrotta (1980).
Harrisonin Kuoleman planeetta aloittaa trilogian, mutta jatko-osia ei suomennettu.
Fantasy-sarja sisältää tällä hetkellä 5 kirjaa.
Kirja-arvioita
Kuoleman planeetta on ilmeisesti Harrisonin ensimmäinen pidempi romaani, jonka huomaa paikoitellen juonen laadusta. Kirja alkaa omaan makuuni hieman turhankin vauhdikkaasti, kun päähenkilö Jason joutuu heti alussa takakannessa mainitun kiristyksen uhriksi ilman minkäänlaista hahmon taustatarinaa. Jasonin menneisyyttä ei kirjan edetessäkään paljoa valaista enkä ainakaan itse saanut täysin selville hänen motiivejaan teoksen päätapahtumapaikkana toimivan planeetan auttamiseen. Mikäli pääsee näistä ja muutamista muista seikoista yli, on teos lopulta varsin mukiinmenevä ja toiminnantäyteinen scifiseikkailu. Planeetan vihamielistä ympäristöä ja eläimiä kuvaillaan värikkäästi ja näitä vastaan epätoivoisesti taistelevat siirtolaiset ovat ehdottomuudessaan osittain humoristisia, mutta silti tietyllä tavalla realistisen oloisia. Kirja on ensimmäinen osa trilogiasta, jonka kahta muuta osaa ei ole suomennettu. Juoni ei silti jää häiritsevällä tavalla roikkumaan, vaan kirja toimii myös täysin itsenäisenä teoksena. Noin kahdensadan sivun mittaisena Kuoleman planeetta on sopivan kompakti paketti hieman vanhempaa science fictionia, mutta se ei ainakaan omilla listoillani aivan sinne kirkkaimpaan kärkeen kiilaa.