Kapina 2100

★ 5.84 / 12

Kirjassa on merkitty alkuteokseksi If This Goes On, 1955, mutta alkuteos on Revolt in 2100 (1953). Suomentanut Jari Niittylä. Kansi: Susanna Koivuneva. Nidottu.

Sisällys:

Näin ei saa jatkua (If This Goes On..., Astounding Science Fiction, February 1940) – Retro-Hugo-palkinto 1941/2016.
Coventry (Coventry, Astounding Science Fiction, July 1940) – Retro-Hugo-palkintoehdokas 1941/2016.
Sopeutumaton (Misfit, Astounding Science Fiction, November 1939)
Loppusanat (Matti Rosvall).

Vuonna 2100 amerikkalaisten avaruudenvalloitus on taantunut ja maa vajonnut uskonnolliseen diktatuuriin. Valtiota johtaa rautaisella otteella Profeetta, taikausko ja kiihkoilu ovat astuneet tieteen ja sivistyksen sijalle. Keskiaikaa muistuttava synkkyys ja pelko hallitsevat Profeetan alamaisia. Profeetan valta on murrettavissa ainoastaan kansannousun avulla – kapina on valmis puhkeamaan.

Tästä asetelmasta alkaa Robert A. Heinleinin varhainen pienoisromaani Näin ei voi jatkua, jonka hän kirjoitti 40-luvun alussa ”Tulevaisuushistoriansa” kolmanneksi niteeksi. Hän täydensi pitkää kertomusta vielä kahdella löyhästi samaan aikakauteen liittyvällä lyhyellä novellilla Coventry ja Villikko. Näin ei voi jatkua muistuttaa lukijalle, että Heinlein on yksi tieteiskirjallisuuden suurista kertojista.

Adlibris: tarkista saatavuus

Kirjan tilaus

Arvosanani kirjalle

☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆

Omassa pääkirjahyllyssäni

Aiheeseen liittyviä keskusteluja

Aloita uusi keskustelu (Ei rekisteröitymistä - Vieraat tervetulleita)

Onko sinulla kysymyksiä kirjasta tai haluatko jakaa mielipiteesi? Liity keskusteluun!

Muokannut 23.04.2021

Luokitus: Scifi, Novellikokoelma

Julkaistu: 2000 (Book Studio)

Alkuperäinen nimi Revolt in 2100

Robert A. Heinlein

Robert Anson Heinlein (Yhdysvallat, 1907–1988) alkoi kirjoittamaan amerikkalaisiin science fiction -lehtiin vuonna 1939 ja pysyi tieteiskirjallisuuden kentän vaikuttajana seuraavat neljäkymmentä vuotta. Hän tunnettiin yhtenä ”kolmesta suuresta” tieteiskirjailijasta Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken kanssa. Heinlein sai Hugo-palkinnon seitsemän kertaa ja vuonna 1975 hänelle myönnettiin elämäntyöstään Yhdysvaltain tieteiskirjailijoiden yhdistyksen ensimmäinen suurmestaripalkinto. Heinleinin kirjoja on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta.

Lue lisää ...

Heinlein kasvoi Kansas Cityssä Missourissa, Yhdysvaltain ”raamattuvyöhykkeellä”, jonka käsityksiin hän otti myöhemmässä tuotannossaan kantaa. Nuorena hän myi sanomalehtiä ja avusti kirjastossa, niin että 15-vuotiaana hän tuli toimeen omillaan. Hän luki läpi kirjallisuuden klassikot, mutta säilytti intonsa Arthur Conan Doylen, Edgar Rice Burroughsin ja H. G. Wellsin kirjoja kohtaan. Armeijasta Heinlein sai puolestaan kirjoihinsa lujan luottamuksen amerikkalaiseen elämäntapaan, isänmaallisuuteen sekä kurin ja kohteliaisuuden tapaisiin hyveisiin.

Heinlein työskenteli Yhdysvaltain laivaston palveluksessa 1929–34, mutta joutui eläkkeelle vain 27-vuotiaana tuberkuloosin pilattua terveyden. Yritettyään muun muassa kiinteistövälittäjänä ja poliitikkona hän viimein yritti ansaita leipänsä kirjoittamalla. Hän alkoi tuottaa tekstiä säännöllisen aikataulun mukaan. Hän julkaisi suosittuja novelleja ja jatkokertomuksia John W. Campbellin toimittamassa Astounding-tieteislehdessä. Heinlein oli ensimmäisiä tieteiskirjailijoita, joka pystyi elättämään itsensä pelkästään kirjoittamisella. Yhdysvaltain liittyessä maailmansotaan Heinlein siirtyi tutkimustyöhön laivaston palvelukseen. Vuonna 1948 Heinlein meni naimisiin sota-aikana tapaamansa työtoverin, Virginia ”Ginny” Gerstenfeldin kanssa.

Päästyään jälleen kirjoittamaan vuonna 1947 Heinlein alkoi kirjoittaa tieteisromaaneja aikuisille sekä nuorisolle. Ennen sotaa Heinleinin kertomuksia oli ilmestynyt lähes yksinomaan sf-lehdissä, mutta nyt kustantajat uskaltautuivat julkaisemaan tieteiskirjoja. 1960-luvun alusta alkaen Heinlein kirjoitti yksilönvapauden, libertarismin ja vapaan rakkauden puolesta. Kuu on julma (1966) on Heinleinin keskikauden tunnetuimpia teoksia. Kuukkojen kamppailu itsenäisyydestä heijastaa amerikkalaisten vuoden 1776 vapaustaistelua.

Heinleinin kirjoitustahti hidastui 1970-luvulla, mihin vaikutti hänen heikentynyt terveydentilansa. Tältä ajalta hänet muistetaan kampanjastaan verenluovutuksen puolesta. Hänen viimeisten vuosikymmentensä kirjat olivat laadultaan vaihtelevia. Onnistuneimpia on Tuomiopäivän komedia (1984), jossa päähenkilö päätyy kohtaamaan niin taivaan kuin helvetinkin virkavallat saadakseen rakastamansa naisen takaisin.

Lähteitä

Sirpa Mustonen: ”Robert A. Heinlein”. Portti 2/1988.
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.

Kuva: CC-BY-SA-3.0

Galaxy Scifi

Sarjan numerointi menee kaksi kertaa väärin numeroiden 16 ja 18 kohdilla. Kyseisiä numeroita on molempia kaksi kappaletta eli sarjassa on ilmestynyt kaksi kirjaa enemmän kuin numerointi osoittaa.

15. osa: Michael Moorcock: Viimeisten aikojen valtiaat.

16. osa: Michael Moorcock: Viimeisten aikojen valtiaat II: Outo kiihko.

16. osa: Michael Moorcock: Viimeisten aikojen valtiaat III: Laulun loppu.

Sarja loppui kun Book Studio myytiin Gummerukselle, vaikka oli puhetta että se jatkuisi.

Galaxy Scifi sisältää 22 kirjaa.

Alasarja Viimeisten aikojen valtiaat
Alasarja Dorsai-trilogia