Yösiivet
Alkuteos ilmestynyt 1969. Suomentanut Marja Sinkkonen. Kannen kuva: Kari T. Leppänen. Nidottu.
Hugo-palkinto 1969 (pienoisromaani), Prix Apollo 1976.
Maa elää lainatulla ajalla. Kerran se hallitsi tähtiä ja avaruutta, nyt se jatkaa olemassaoloaan menetetyn teknologian raunioilla odottaen valloittajia, joiden ennemmin tai myöhemmin tiedetään tulevan perimään maksua muinoin Maan vallan alla kärsimistään vääryyksistä.
Yösiivet on romaani muutoksesta ja yhden ihmisen henkisestä uudelleensyntymisestä, totaalisesta vieraantumisesta ja elämän todellisesta tarkoituksesta. Se ilmestyi alunperin kolmena pienoisromaanina, joista ensimmäinen sai Hugo-palkinnon ja koko romaani sittemmin myös ranskalaisen Prix Apollon.
Robert Silverberg (s. 1936) on pitkä tien kulkija jos kuka. Hän oli yhdeksäntoista ikäinen julkaistessaan ensiromaaninsa ja on saanut useaan kertaan kaikki merkittävimmät tieteiskirjallisuuspalkinnot. Hänen vaikutuksensa myös suomalaisiin sf-kirjoittajiin on ollut merkittävä.
Käyttäjät lukeneet myös
Robert Silverberg
Yhdysvaltalainen Robert Silverberg syntyi New Yorkissa 1935. Hän on ollut erittäin tuottelias kirjailija ja hän on saanut lukuisia Nebula-, Locus- ja Hugo-palkintoja. Vuosina 1967–68 hän toimi The Science Fiction Writers of America -järjestön puheenjohtajana. Vuonna 2000 järjestö myönsi hänelle suurmestarin palkinnon elämäntyöstä tieteiskirjallisuudessa.
Robert Silverberg alkoi kirjoittaa jo opiskellessaan Columbian yliopistossa ja julkaisi ensimmäisen novellinsa vuonna 1954. Hän kirjoitti valtavasti viihdettä ja muuta kirjallisuutta sekä omalla nimellään että salanimillä. 1960-luvun lopulla hän palasi science fictionin pariin, mutta tällä kertaa hän halusi käyttää lahjojaan täysipainoisen kirjallisuuden kirjoittamiseen. Silverbergin muodonmuutos on kytketty yhteen Yhdysvalloissa ja Englannissa esiin murtautuneeseen uusi aalto -kirjailijasukupolveen. Uuden aallon mukana myös Silverberg lähti muuttamaan science fictionin kapea-alaista kuvaa: hän suuntasi mielenkiintonsa ihmisen sisäisiin mielenliikkeisiin ja ongelmiin. Ihmissuhteet ja ihmiskuvaus tulivat tärkeiksi osiksi tieteiskirjallisuutta, joka alkoi näin lähestyä tavallista kaunokirjallisuutta.
Galaxy Scifi
Sarjan numerointi menee kaksi kertaa väärin numeroiden 16 ja 18 kohdilla. Kyseisiä numeroita on molempia kaksi kappaletta eli sarjassa on ilmestynyt kaksi kirjaa enemmän kuin numerointi osoittaa.
15. osa: Michael Moorcock: Viimeisten aikojen valtiaat.
16. osa: Michael Moorcock: Viimeisten aikojen valtiaat II: Outo kiihko.
16. osa: Michael Moorcock: Viimeisten aikojen valtiaat III: Laulun loppu.
Sarja loppui kun Book Studio myytiin Gummerukselle, vaikka oli puhetta että se jatkuisi.
Galaxy Scifi sisältää tällä hetkellä 22 kirjaa.
Alasarja Viimeisten aikojen valtiaat
Alasarja Dorsai-trilogia
Kirja-arviot ja kommentit
Kirja muodostuu kolmesta pienoisromaanista, joista ensimmäinen on saanut Hugo-palkinnon. Ensimmäinen osa, joka on julkaistu v. 1968, on erinomainen. Toistettaessa tarinakuviota kolmesti taso ja uskottavuus laskee. Sisältää paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten ylitasku, jonkalaista ideaa on myös Harry Potter -tarinoissa ja tuoreessa Valerian-elokuvassa käytetty. Vieraillaan myös silmäkirurgilla, mistä tuli mieleen Blade Runner -elokuva. Yhdestä kohtauksesta myös Mad Max tuli mieleen.
Yösiivet on loistava kertomus ihmiskunnasta ja sen luonteesta. Silverbergin kutoma maailma on sekoitus historiallista menneisyyttä ja kaukaista tulevaisuutta. Pinnallisen juonenkulun taustalla värjyy varoitus ihmiskunnan liiallisesta ylpeydestä ja moraalin rappiosta, joka hybriksenä johtaa tuhoon ja uuteen, rappeutuvaan aikaan. Tarkkaaja Wuelligikin kohtalo kietoutuu koko ihmiskunnan kohtaloon, kun hän saapuu ikiaikaiseen Roomin kaupunkiin Talyassa yhdessä siivekäs Avluelan ja muunnettu Gormonin kanssa. Ikuisessa kaupungissa, menneisyyden raunioiden, unohdetun teknologian ja viimeisen aikakauden keskiaikaa muistuttavan miljöön keskellä ratkeaa ihmiskunnan kohtalo. Pidin valtavasti Yösiivistä, kuten jo aiemmin lukemastani Purjehdus Bysanttiin. Molemmissa kaukainen scifi-tulevaisuus kietoutuu menneisyyteen ja ne sulautuvat toisiinsa. Yösiivissä voi lisäksi huomata sen olevan yhä ajankohtainen varoitus moraalin ja etiikan menettämisestä, vieraiden alistamisesta rasistisesti pelkiksi eläimiksi ja genetiikalla näpertelyn seuraamuksista. Tarina myös henkii ilmiselviä kristillisia vaikutteita, vanha Tomis saapuu Jorslemiin kuollakseen ja syntyäkseen uudestaan nuortuneena, kuten myös koko Maa ja ihmiskunta tulevat tekemään hänen perässään. Yösiivet on koskettava, kaunis ja iätön tarina rakkaudesta, rikoksesta, rangaistuksesta ja lunastuksesta. Suosittelen kaikille. Arvosana: 10.