Greenlandin luoma scifimiljöö on kekseliäs ja mielenkiintoinen, ja samalla myös koko kirjan kantava voima. Avaruudessa liikutaan vanhanaikaisilla purjelaivoilla ja avaruusolennot ovat enkeleitä ja fauneja - kiehtova sekoitus 1800-luvun viktoriaanista maailmankuvaa ja avaruusseikkailua. Kerronta ei ole kovin verevää ja eläytyvää vaan entiajan tyyliin hivenen puisevaa, mutta kuitenkin mukava lisä kirjan tunnelmaan.
Juoni on aika simppeli: Sophie, päähenkilö, karkaa isänsä luota ja lähtee kiertämään aurinkokuntaa. Matkalla käydään niin savuisessa, harmaassa Lontoossa kuin ranskalaisten valloittamassa Marsissa saakka. Juoni on suora ja yllätyksetön, mikä kylläkin sopii sinällään kirjan tavoittelemaan tyyliin. Henkilöhahmot ovat hyvin rakennettuja, vaikkakaan eivät millään lailla mieleenpainuvia ja räväköitä. Kirjasta jäi kielenpäähän hieman hillitty, valjuhko vaikutelma.
Mutta kaikenlaiset kylmät ja teräksiset cyberpunk-ympäristöt ja suippokorvien asuttamat keskimaat Greenlandin maailma päihittää mennen tullen.
