Kuumalinja
Alkuteos ilmestynyt 1995. Suomentanut Ville Keynäs. Nidottu.
Ympäri maailmaa levitetty valokaapeliverkosto synnyttää ajattelevia kaupunkeja. Ajaylla oli kerran suuri tulevaisuus edessään, hän kätilöi niitä työnantajansa Haagin keskuviraston laskuun: ensin Delhi, sitten Milano. Mutta kun rikas nainen viettelee Ajayn pettämään työnantajansa, hänen on siirryttävä vapaille markkinoille ja hän päätyy Rio de Janeiron häikäilemättömän pormestarin palvelukseen. Rio haluaa jotakin aivan erityistä. Se haluaa tulla ihmiseksi. Tähän tarkoitukseen Ajayn on ryöstettävä harvinaislaatuista teknologiaa uuden ajan Frankensteinilta nimeltä Snow. Snow on kauan sitten kuollut wetware-ekspertti, josta tuli maata kiertävä tekoäly, massiivi Dayus Ram. Snow'n ylivertaisuus johtaa Ajayn skalpellin alle, tuotantobiologisen kokeilun kohteeksi.
Snow haluaa lähettää lahjan maassa olevalle sisarelleen Presidiolle, sotilastukikohdalle joka muuttui autistiseksi ja vajosi mereen pian sen jälkeen kun Snow oli kuumalinjoittanut sekä tukikohdan että sen henkilöstön. Rosa, Dayus Ramin tuotettu tytär, on Rioa edellä. Se on tullut ihmiseksi, ja Rosa tarvitsee uusia leikkejä...
Kuumalinjassa Simon Ings kertoo kauniin ja rujon tarinan koneista, ihmisistä ja rakkaudesta. Ajay haluaa korjata aiheuttamansa pahan ja ostaa raiskatulle ja pahoinpidellylle sisarelleen uusia ja ehompia ruumiinosia palkkamurhaajan ansioillaan. Kun Rio de Janeiro haluaa tulla ihmiseksi Ajay lähetetään vaaralliselle ruumiinryöstömatkalle maata kiertävän ajattelevan koneen uumeniin. Siellä hän kohtaa Rosan, koneen synnyttämän tytön, jonka avulla hän selviää koettelemuksestaan ja pääsee pakenemaan takaisin maan pinnalle. Kaikki haluavat nyt saada Rosan, koneihmisen, mutta Rosa haluaa saada Ajayn, ihmisen. Klassinen tarina Romeosta ja Juliasta yhdistyy säpsähdyttävään kuvaan huomispäivän maailmasta.
”Kuumalinja on kuin kaksitoistavuotiasta viskiä” – Portti
Simon Ings
Simon Ings (s. 1965) on englantilainen kirjailija. Ings asuu Lontoossa ja hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja tytär.
Ings teki läpimurron jo esikoisromaanillaan Kuuma pää (1992), ja häntä mainostettiin kyberpunkin uudistajana ja uutena William Gibsonina. Aihetta jatkoi romaani Kuumalinja (1995). Kuuma pää voitti Suomessa vuoden parhaalle tieteisromaanille myönnettävän Tähtivaeltaja-palkinnon vuonna 1994. Palkintolautakunta totesi, että teos ei pyri miellyttämään lukijaa, vaan luomaan näyn rujosta tulevaisuudesta, jossa kaikki on epävarmaa.