Mikähän siinä on, että ensimmäisen osan lukee vauhdilla nauttien jokaisesta käänteestä ja toisen osan lukemisessa kestää aikansa? Kyllä Oliver hyvin kirjoittaa, en minä siitä valita, mutta tämä toinen osa lähti vain niin hitaasti käyntiin. Kesti lähes 130 sivua ennen kuin vauhti kiihtyi. Sitä ennen piti lukea pätkissä, hitaasti ja pakottamalla, kun ei siitä alusta oikein nauttinut. Kuitenkin oli ihan mielenkiintoista lukea Lenan vaiheista ja hänen kasvamisestaan kirjan edetessä. Itseänikin ärsyttäisi, jos ei tietäisi koko suunnitelmaa. Lenan tavoin sitä tuntisi itsensä hyväksikäytetyksi. Toisaalta sehän antoi Lenalle puhtia pelastaa uusi ihastuksensa. Vaikkei tämä yltänyt edellisen tasolle, annan sille kuitenkin 3.5 tähteä ja aion lukea viimeisenkin osan kunhan sen käsiini saan.

Tulin kiinnostuneeksi kirjasta, kun näin sen ensimmäisen kerran kirjastossa. Lainaksi asti en ottanut, mutta ilmoitin sen sitten kesälukuhaasteeseen. Tämä merkitsi sitä, että minun pitäisi lukea kyseinen kirja, joten lainasin sen sitten heti kun vain pystyin. Itse pidin Nälästä. Vaikka se on hieman erilaisesti kirjoitettu, on se silti tarinaltaan maukas ja vivahteikas. Loppujen lopuksi tyyli ei paljoa häirinnyt, kun tarinaan keskittyi. Tilanteet etenevät sopivaan tahtiin, joten lukijan on helppo pysyä mukana tapahtumissa.