Kirja oli hauska ja erilainen, se on juuri sellaista helposti samastuttavaa kirjoitelmaa, jota lukiessa ei tarvitse paljoa ajatella.

Kirjan alku ja Evien ja Lendin sopivan rauhalliseen tahtiin etenevä suhde tekivät kirjasta lähes täydellisen. Loppu oli taas toinen juttu, kaikesta tuli liian sekavaa ja tämä paranormaaleja tappava Violet pilasi koko kirjan. Aloitin toisen osan lukemisen joskus syksyllä, mutta palautin sen sitten lopulta lähes lukemattomana takaisin kirjastoon.

Ihana kirja, surullista ettei sitä enää suomenneta. Olisin toivonut Gracen ja Lorcanin välille jotain vähän suurempaa...

Kolme sanaa: Rakastan tätä kirjaa <3 Tosin kliseetä \"pelasta maailma muutamassa päivässä\" -on käytetty vähän liian usein Riordanin kirjoissa...

Kolme sanaa: Rakastan tätä kirjaa <3

Tämä kirja oli/on sarjan paras, mutta muut kirjat ovat kyllä mielestäni täyttä ajanhukkaa, joten ei tämänkään tasoa kovin korkeaksi voi kuvailla...

En pitänyt missään vaiheessa Billistä, liian dominoiva osapuoli Sookien ja hänen välisessä suhteessa... Suloinenkin ja romanttinenkin Bill osasi kyllä olla, mutta kuitenkin. Pakko kehua tätä kirjaa, sillä tästä puuttui se Twilightin ärsyttävä \"Rakastan sinua niiiiin paljon\" -söpöily ja \"Ei seksiä ennen avioliittoa\" -valitus. Hyvä kirja muuten, luen varmaankin myös jatko-osia.

Olen (kuten suuri osa teistäkin) hyvin epäluuloinen suomalaisten kirjailijoiden kirjoittamia kirjoja kohtaan. Mielestäni tämä kirja ei ollut poikkeus, vaan toisti yhä uudelleen ja uudelleen kliseismäisiä tapahtumia: Okei, suurkaupungin kasvatti muuttaa traagisten tai vähemmän traagisten tapahtumien johdosta syrjäiseen kylään (Twilight, kuolemattomat...) Ja,hän saa uudessa koulussaan epämieluisan vastaanoton (joko liikaa, tai liian vähän - huomiota. (Twilight, Harry Potter, kuolemattomat...) Sitten, hän rakastuu koulun kuumimpaan poikaan, joka on myös - yllätys, yllätys - tavoittelemattomissa. (Twilight, kuolemattomat, enkelisaaga...) Vielä: Tapahtuu jotain traagista ja lopuksi he saavat toisensa. (Twilight, kuolemattomat, enkelisaaga...) Tosin muutama hyvä, hauska ja vatsanpohjaa mukavasti kutitteleva tapahtuma kirjaan oli saatu laitettua: Yllättämään kirja ei päässyt, sillä tiesin heti, että kaikkia (tai vähintään lähes kaikki) ovat ihmissusia. Eikä nyt näiden Raisan ja Mikaelin rakkaustarina nyt niin kovin kummoinen ollutkaan... Ainoastaan loppu oli edes hieman erilainen. Raisahan ei loppujen lopuksi saanutkaan Mikaelia, vaan lähti ystävänsä kanssa takaisin Helsinkiin.

En ole pitänyt muista Eoin Colferin kirjoista, mutta jokin tässä kirjassa sykähdytti ja sai rakastamaan kaikkea siinä. Muuta tästä ei voi oikein sanoa kuin: se oli aivan ihana. Kirjassa ei ollut mitään ennalta-arvattavaa ja se ylitti kaikki odotukset. Suosittelen lukemaan tämän, kun tämän kirjan kerran avaa, sitä ei tahdo enää koskaan sulkea ja kun tarina loppuu, toivoo sen jatkuvan ikuisesti.

Pidin itse kirjasta ja olen nyt lukenut sen jo kahteen kertaan. Vasta toisella lukukerralla huomasin kuinka pahasti kerronta paikoitellen tökki ja kuinka sekavia jotkut kirjan kohdista olivat. Rakastan silti yhä jostain syystä kirjan tarinaa. En tiedä miksi se on niin ihana. Kirja kannattaa ehdottomasti lukea.

Ihana kirja, joka kannattaa aivan ehdottomasti lukea. Myös myöhemmätkin osat ovat aivan ihania. Tästä ei oikein mitään kummempaa sanoa, sillä omasta mielestäni jo sana \"ihana\" riittää kuvaamaan sitä tarpeeksi. Tosin olisin ja toivon edelleen jotain romanttista Cracen ja Lorcanin välille. Kaikkein kamalinta on, että sarjan suomentaminen on toistaiseksi jäädytetty... =(

En hirveästi pitänyt tästä kirjasta. Paikoitellen se oli todella sekava ja mielestäni suurin osa hahmoista oli harmittavan yksiulotteisia. Alku oli hyvä, mutta loppu \"lässähti\". Kirja sisältää kuitenkin muutaman todella hyvän kohdan ja se kannattaa lukea, vaikka ei se mikään maailmaa muuttava teos ollutkaan.