Minkä levyn ostit viimeksi?

Joo, ei sieltä valitettavasti enää mitään ole tulossa. Mutta Iommi saattaa soolona tehdä jotain!

Slayer - Seasons in the Abyss, CD Slayer - South of Heaven, CD   Ostin kun sain niin pirun halvalla. Ensiksi mainittu jo saapuikin, toinen varmaan postilootassa lähipäivinä. On vähän sellainen fiilis, että nämä viisi ensimmäistä levyä ovat ne ainoat, jotka minä Slayerilta tarvitsen. Noh, Haunting the Chapel-EP:n voisi kyllä vielä hommata.   En tiedä olenko jotenkin erikoinen, kun pidän Show No Mercya näitten parhaana levynä. Kahdella seuraavalla on ne pari ässäbiisiä, mutta muuten eivät oikein sytytä. Odotan erityisesti South of Heavenin kohoavan tällä listalla korkealle. Aivan timanttista kamaa, sen mitä olen kuullut.

Kirka - R.O.C.K., LP   Pakko-ostos, kun sattui vastaan. CD:nä jo löytyikin, mutta kovat levyt on hyvä olla myös älppärinä.   Kirkaakin olen jo pitkään arvostanut. Oli musiikkityyli sitten humppaa tai heviä, niin aina veti täysillä, siitä satakertainen arvostus. Ensikosketus hevi-Kirkaan oli joskus nollanollan alussa kunnoltaan kusisen The Spell-älppärin muodossa. Hyvinhän tuo edelleen soittimessa soi, mutta kannet on menneet suunnilleen silppurin läpi. CD-version kansikuvan on joku nero vaihtanut siitä hienosta sci-fi-aiheisesta (heh heh), johonkin randomiin "Kirka valkoisessa t-paidassa"-kuvaan. Eli hyväkuntoista The Spell-älppäriä alkuperäisellä kansikuvalla etsitään!   R.O.C.K. on kokonaisuutena The Spellia tasokkaampi levy, mutta You Put the Spell On Me ehkä kuitenkin paras yksittäinen biisi. Kunnon Europea. Vielä olisin ainakin yhden hard rock-levyn ukolta mielelläni kuullut, mutta pahus, kun meni kuolemaan.

Tuon levyn tahtoisin itsekin ja nimenomaan älppärinä. Kirkasta olisi voinut tulla kunnon hevisankari, jos iskelmä ei olisi vienyt häntä mennessään. Kirkalle kävi ns. yöt eikä suurin osa edes muista ukon rokkitouhuja.

Sieltähän tuo ainakin Levykauppa Äxän sivuilta löytyy. Mene hakemaan omasi!

[b]Dio - Dream Evil[/b] (CD)   [img size=300]https://www.levyikkuna.fi/WebRoot/myvilkasfi01/Shops/levyikkuna/5E29/3248/4094/4344/F62F/0A28/1011/2FE7/3927_5e284d98c76a33.71643394_R-4258543-1491982446-8770.jpeg_ml.jpg[/img]   Syksyyn ja alkutalveen sopii parhaiten vähän melankolisempi musiikki, mutta kyllä reipasta heavy metaliakin tarvitaan, ettei mieli pääse vajoamaan liian syvälle. Ronnie James Dio nostaakin ikikomealla äänellään fiilikset korkealle ja lennokkaat kappaleet tuovat muutenkin hymyn huuleen. Ihan yhtä kovaa tai iskevää matskua ei tarjoilla kuin kolmella ensimmäisellä levyllä, mutta maukkaita hetkiä riittää sekä nopeammalla että hitaammalla osastolla. Sitä balladinomaista hitaampaa puolta onkin levyllä aika paljon, mutta sehän ei haittaa, kuten vaikka All the Fools Sailed Away ja Naked in the Rain maalailullaan osoittavat.   [b]Motörhead - Inferno[/b] (CD)   [img size=300]https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/f/fc/Inferno_kansi.jpg[/img]   Maailmasta löytyy aika monta Inferno-nimistä musiikkialbumia ja -kappaletta, mutta harva niistä on yhtä hyvä kuin se, joka on ilmestynyt Motörheadin nimellä. Albumi on niinkin hyvä, että mielestäni se on yksi bändin parhaista ja melko varmasti paras sen 2000-luvun tuotannosta. Siinä rokki soi rajuna ja raskaana ja kokeneet miehet tuntuvat olevan harvinaisen tosissaan, joskaan eivät totisia. Erityisesti kolme ensimmäistä biisiä ovat kunnon räimettä, joka ottaa epäilevältäkin kuulijalta luulot pois. Viimeinen kappale Whorehouse Blues rauhoittuukin kokonaan akustiseksi ja antaa levylle hauskan loppusilauksen.

Beherit - Bardo Exist, CD   Uusi Beherit-levy on aina tapaus, oli kysymyksessä sitten black metal tai industrial/dark ambient. Juuri ilmestynyt levy on tyylillisesti tuota jälkimmäistä. Minua asia ei haittaa, sillä ammoinen Electric Doom Synthesis on tässä osoitteessa paljon pidetty. Oikeastaan vaikea edes sanoa, mistä bändin julkaisusta en hirveämmin pitäisi. Messe Des Morts-EP ehkä vähiten kuunneltu, ja senkin voisi pikkuhiljaa kaivaa taas esiin.   Ikävästi tajusin vasta, että Bardo Exist-levystä on saatavana myös kahden CD:n versio. Saatan joutua perkele senkin vielä hommaamaan.

Muistelin, että kokoelmassani ei ole yhtään Tarotin levyä, joten kun huomasin tänään "Shining Black - The best of Tarot" kokoelma CD:n imatralaisessa divarissa, niin päätin ostaa pois. Kuusi euroa oli halpa hinta tuplalevystä.   Ehdin kuuntelemaan ekan levyn jo melkein kokonaan kotimatkalla autossa.

Mitä hittoo, ulkopuolisia mun ja Stenhammarin ketjussa? No Tarotilla pääsee kyllä sisään ilman esipuhuttelua.

Heh, joo. Vanha Tarot on ihan jees, varsinkin Spell of Iron.

En osta levyjä kuin ehkä 5 kappaletta vuodessa, joten niitä harvemmin tulee mainittua foorumillakaan. Pääsyy kyseisessä divarissa käymiseen oli oikeasti se kun olin vienyt viime viikolla erään rikkinäisen kodinkoneen imatralaiseen huoltoliikkeeseen, niin olin samalla tsekannut pitkästä aikaa läheisen divarinkin. Ostin sieltä monta kirjaa, mutta hyllyyn jäi eräs kiinnostava viikinkiopus, mutta en ollut silloin ihan varma, että olinko hankkinut saman jo joskus aikaisemmin. ([i]Kotona on oikeasti läjäpäin kirjoja ja en aina pysy kärryillä, että mitkä omistan ja mitkä olen vain lainannut kirjastosta.[/i]) Huomasin sen reissun jälkeen, ettei kyseistä teosta löytynytkään omista hyllyistä, joten oli tarkoitus korjata vahinko nyt samalla kun piti käydä hakemassa se masiina huoltopaikasta, mutta kirja olikin valitettavasti ehditty myydä sillä välin.   Jälkimmäisellä divarivisiitillä ei muutenkaan tuntunut löytyvän kunnolla kirjoja tai sarjakuvia, jotka ovat aina olleet se pääasiallinen keräilykohteeni, joten sain idean etsiä sieltä Amorphiksen "Queen of Time" levyä, jotta ei olisi ihan hukkareissu ja saisin jotain uutta kuunneltavaa automatkoille, mutta koska sitäkään ei tullut vastaan, niin valitsin sitten tuon. 80-luvun Tarot on kieltämättä hienoa musiikkia, mutta mieluiten olisin ottanut sen Queen of Timen, koska olen kuunnellut tänä kesänä paria sen hittibiisiä jo varmaan kymmeniä kertoja youtubesta, ja olisi kivaa tsekata muukin osa levystä. :P

Trouble - The Skull, CD   Pitäisi tipahdella luukusta lähipäivinä. Trouble näitä perinteisen doom metallin tienavaajia. Ekasta levystä on älppäri hallussa, ja onhan se aina välillä soittimessa pyörinyt, joten oli jo aikakin sen seuraaja hankkia. Joku viehätys noissa kristillisiä teemoja sivuavissa heavy metal -bändeissä tyyliin Trouble, Witchfinder General ja Warlord on, sitä ei voi kieltää. Stryperiin en ole sentään vielä erehtynyt.

STUD - War of Power, CD   Taitaa tämäkin pämähtää laatikkoon vasta pyhien jälkeen. Alkuun en ollut varma, tuliko tehtyä virheostos, mutta kyllä siellä YouTuben perusteella ainakin muutama asiallinen biisi on. Meininki on STUDilla "vanhat ukot vetämässä 80-luvun heavy metallia". Nimibiisin videokin oli mukavan pökkelöä menoa. Hienoa, että asiallisia tämän tyylin bändejä vieläkin tästä maasta tulee, eikä tarvitse aina kuunnella pelkästään niitä Riff Raffeja ja OZeja.

Venom - In Nomine Satanas, 2CD Venom - Prime Evil, CD   In Nomine Satanas on kokoelma, johon sisältyy myös bändin varhainen monenkirjava ja varteenotettava singletuotanto. Ei ole oikein kuunnella niitä ainoastaan täyspitkien uusintajulkaisujen bonuksina.   Prime Evil taasen täyspitkä ilman Cronosta ruorissa. Eipä siinä, silti hyviä arvosteluja saanut, ja biisit YouTubesta kuulostivat jyrääviltä. Meneekö omissa listoissa jopa parhaaksi levyksi kolmen ekan ulkopuolelta ja ohi Resurrectionin, sen aika selvittää.

STUD - Out of the Darkness, CD STUD - Rust on the Rose, CD   Lisää pökkelöheviä. On näistä aika kahtanaiset ajatukset. Jätkillä on kyllä taito ja hyvät biisit, mutta jotain puuttuu - vai olisiko päinvastoin jotain liikaa? Liian moderni tuotanto saa yleensä karsastamaan joitakin levyjä, vaikka kaikki olisikin muuten kunnossa. Siksi lopputulos on STUDillakin vähän kasvoton. Mutta plussan puolelle tässä kuitenkin jäädään. Monta on kunkeroa biisiä tälläkin poppoolla!

Van Halen - II, LP   ​Van Halen - Women and Children First, LP   Kohta on näiltä kolme ekaa hallussa, ykköslevy tosin CD-muodossa. Aika hakuammuntaa näiden hankkiminen kohdallani. Mutta ykköslevystä nautin, joten ehkä sitten näistäkin. Mansikoita ovat ainakin aikoinaan myyneet. Tuskin pääsee hard rock -levyt nykyään lähellekään samoja myyntimääriä. 

Tarot - Gravity of Light, CD Tarot - Crows Fly Black, CD   En hankkinut näitä siksi, että Marco Hietala lähti Nightwishista. Tuli vaan fiilis tsekata Tarotin uudempaa matskua. Olen ollut vähän rajoilla tämän bändin suhteen. Biisit hyviä, soitto kulkee ja vokalisti on maailmanluokkaa, mutta jokin vaikeasti määriteltävä ainesosa puuttuu. Jotain, mitä eternal heavy metallissa pitäisi olla. Ei iske ihan tuhannen megawatin voimalla, kuten kunnon hevin pitäisi.   Sen voin kyllä näillä levynpyörityksillä jo sanoa, että uudempi Tarot voittaa omissa kirjoissani vanhan. Tai siis Crows Fly Black voittaa, Gravity of Light ei. Aika suuri tasoero näissä mielestäni. Crows Fly Blackilla vaan yksinkertaisesti paremmat biisit (paremmat riffit) ja paremmat soundit.   Suffer Our Pleasures pitäisi vielä hommata näiltä. Mistähän löytyis...

Tilauksessa:   Darkthrone - Circle the Wagons, CD Darkthrone - Arctic Thunder, CD   Tuli tarve ottaa selville, miten wanahalla cunnon Darkthronella menee nykyään. "Nykyään" tarkoittaa tässä kontekstissa ehkä vuodesta -07 eteenpäin. Ekat levyt on tietysti ylittämättömiä klassikoita ainakin Panzerfaustiin asti, ja siellä pysyvät, vaikkei niitä enää oikein jaksakaan kuunnella. Niitä uudemmasta kamasta joku Sardonic Wrath -levykin kuulosti niin mukavan armottomalta riffisahaukselta, että oksat pois.   "Punk-aikakauden" aikaiseen ja sen jälkeiseen Darkthroneen en ole juuri tutustunut. Tullut lähinnä kuultua biisejä sieltä täältä. Korjataan se asia nyt. Tuskin ne niitä vanhoja levyjä ylittää, tai edes keskivälin, mutta Predatorin Dillonin sanoja mukaillen: "Ehkä ne voi päästä tasoihin!"  

KLV - Valkeus, EP   ​​​Sleep of Monsters - II: Poison Garden, LP     ​​​​Ensimmäinen levyistä parin Reverend Bizarresta tunnetun tyypin aikaisempi projekti. Muistaakseni minulla oli joku älppäri näiltä hyllyssä, mutta se ei ollut tämä. Kertoo siitä, että tämän älppärikaaoksen voisi vihdoinkin järjestää. Tyylillisesti levy saattaa olla johonkin vanhaan CMX:n kallellaan, mutta enpä puhu enempää kun en vielä tiedä.   Sleep of Monstersin eka levy iski aikoinaan ihan saatanan kovaa. Tämä toinen ei niinkään, mutta kun sain levyn muutamalla eurolla, niin pakko oli ottaa. Kaipaa ehkä vielä vakavampaa kuuntelua. Juuri kuuntelin tuossa Babylon Whoresin Cold Heaven -levyn ja muistin taas, miten helvetin kovia ja omaperäisiä bändejä tästä maasta on tullut. SoM siis Babylon Whoresin Ike Vilin uudempi bändi.

Sodom - Obsessed by Cruelty, CD   Sodom - The Final Sign of Evil, CD   Vanha Sodom on aina rautaa. Voidaan pitää jopa yhtenä black metallin kantaisistä. Obsessedin bonuksena Expursion of Sodomy-EP, mikä on kanssa ihan perkeleen hyvä. Olisivat myös voineet jälkimmäiseen laittaa bonarina alkuperäisen In the Sign of Evil-EP:n, niin keitos olisi ollut täydellinen. Nyt siis kyseessä aikoinaan EP:n mittaiseksi jääneen täyspitkän uudelleennauhoitus.

Niin joo, Sodom taisi olla aika mustaa uransa alussa, mutta enpä ole koskaan noita ekoja levyjä kuunnellut. Ne rässit ovat sitten kovinkin tuttuja, Agent Orange varsinkin. Viime vuonna ilmestynyt uusi levykin murjoi menemään aika mukavasti.

Agent Orange kanssa omia suosikkeja. Sellainen "turvallinen" thrash-kiekko, minkä voi pistää soimaan milloin vaan ja aina tulee hyvät fibat. Kannattaa ne ensimmäisetkin levyt ottaa haltuun, jos todella evil matsku kiehtoo.

STUD - Out of the Darkness, CD   Jethro Tull - Thick as a Brick, CD     STUDista tullut vissiin mölyttyä jo aiemmin, joten sanotaan vain, että kohta on viimeinenkin puuttuva levy kokoelmissa.   Thick as a Brick löytyy ennestään jo LP:nä, mutta eipä suostu soittimeni sitä soittamaan. Lieneekö vika neulan säädöissä tai jotain. MIKÄÄN muu levy ei ole minulle samalla tavalla vittuillut.   TaaB kuuluu siihen Tullin kultakauteen. Semmoiset levyt kuin Aqualung, Songs from the Wood, Heavy Horses ja Stormwatch ovat olleet ajoittain hyvinkin kovassa kuuntelussa. Eipä malta odottaa, että pääse tämänkin levyn testaamaan.

Viimeisimpänä postiluukusta kolahti kovaa Kouvola/Kotka akselilta   KotoK: Euroshima - Tätä on vaikea selittää, mutta itse pidän kitaristia suuressa arvossa. [url=https://www.youtube.com/watch?v=0OpyjESFQzM]Interview of Koto[/url]  - Koto on soittanut aikaisemmin mm. omassa bändissään Malpractice ja jokunen vuosi takaperin maailmaakin kiertäneessä Omnium Gathereriumissa.   WÖYH IV  -  Wöyh! on omaa luokkaansa. Vähemmän tunnettu ja enemmän Stam1nan laulajana tunnetun Antti Hyyrysen & co yhtye. (Kokonaisuudessaan Antti Hyyrynen, Jussi Hyyrynen, Anssi Nykänen, Antti Pitkäjärvi) Bändin biiseistä joko pitää tai ei. Itselle tämä on mitä loistavinta tsemppiä. Tässä tyyliä vanhemmalta albumilta [url=https://www.youtube.com/watch?v=C6Io7sJRDb8]WÖYH!: Lokki[/url]   The Boogie Mooses: She Knows The Night Tämäkin Kouvola/Kotka akselilta. Heidän ensilevynsä tuli juuri julkaisuun harvinaisesti LP single versiona, todellinen helmi 70-luvun rokkia. [url=https://www.youtube.com/watch?v=tX-spPoHLoU]Boogie Mooses: She knows the night[/url]    

Ostin vihreästä päivästä sekä koiran- että unettomuuden. Hieman punk / pop punk, mutta he esittivät minut musiikkiin lapsena.   https://www.youtube.com/watch?v=0pXx8QxIzok&t=7s   https://www.youtube.com/watch?v=koyYZc6hS-s