tiarAnon200 kirjaa, 3 kirja-arviota, 275 viestiä
Aah, kerrankin taktikointi meni juuri niin kuin pitikin! Lancelot ja Sturm oli mun ehdottomat lempparit, ja siksi heidät kaksi pitikin saada kärkikaksikkoon.
(Jos koet, ettet halua spoilaantua arturiaanisista legendoista, hyppää tämän kappaleen yli. :D) Näistä kahdesta Lancelot tietysti hävisi, hänhän oli rakastunut parhaan ystävänsä vaimoon, joka vielä sattui olemaan Britannian kuningatar. Koko hahmon dynamiikkahan perustuu sille, että hän oli epäonnistunut hyvis: hän ei ollut rakkautensa takia kelvollinen löytämään Graalia. Oikeastihan hän oli väärä mies koko kisaan, oikea olisi ollut tietysti Galahad, mies joka tuhosi pyöreän pöydän ritarikunnan ja lopulta löysi Graalin.
Sturmilla sitä vastoin oli omat virheensä, joita en tässä listaa, mutta hän oli kaiken kaikkiaan alusta loppuun ritarillinen, tuskastuttavan mustavalkoinen kunnian mies. Voitto siis oikealle hahmolle, samoin kakkossija.
Aah, kerrankin taktikointi meni juuri niin kuin pitikin! Lancelot ja Sturm oli mun ehdottomat lempparit, ja siksi heidät kaksi pitikin saada kärkikaksikkoon.
(Jos koet, ettet halua spoilaantua arturiaanisista legendoista, hyppää tämän kappaleen yli. :D) Näistä kahdesta Lancelot tietysti hävisi, hänhän oli rakastunut parhaan ystävänsä vaimoon, joka vielä sattui olemaan Britannian kuningatar. Koko hahmon dynamiikkahan perustuu sille, että hän oli epäonnistunut hyvis: hän ei ollut rakkautensa takia kelvollinen löytämään Graalia. Oikeastihan hän oli väärä mies koko kisaan, oikea olisi ollut tietysti Galahad, mies joka tuhosi pyöreän pöydän ritarikunnan ja lopulta löysi Graalin.
Sturmilla sitä vastoin oli omat virheensä, joita en tässä listaa, mutta hän oli kaiken kaikkiaan alusta loppuun ritarillinen, tuskastuttavan mustavalkoinen kunnian mies. Voitto siis oikealle hahmolle, samoin kakkossija.
